SININEN JA MUSTA

Musla

Yllättävän hyviä yhdistelmiä, joiden ei kuuluisi toimia: ranskalaiset perunat ja jäätelö, taatelit ja pekoni, mailapelit ja ratsastus, Mary-Kate Olsen ja Oliver Sarkozy.

Ja: tummansininen ja musta. En ikinä tajunnut, miksei näitä kahta sävyä pitäisi yhdistää. Sininen ja musta ovat täydellinen univormupari, kiinnostavampi kuin koko musta ja vähemmän laivasto, kuin koko sininen.

Muistan hämärästi myös, että 90-luvulla puhuttiin joskus siitä, että käsilaukun ja kenkien olisi pitänyt aina olla samaa väriä ja materiaalia? Kuulostaa ihan absurdilta, joltain vanhanaikaiselta säännöltä, joka on saanut syntynsä niihin aikoihin, kun naisilla oli korsetit, hiuslaitteita ja hattu, joka oli pinneillä ja neuloilla kiinnitetty siihen hiuslaitteeseen. Näiltä ajoilta ja tästä syystä on muuten syntynyt myös se etikettisääntö, ettei naisten tarvitse ottaa hattua pois sisällä.

IMG_2398

Takki: Céline / Housut: Filippa K / Lenkkarit: Adidas Gazelle

20

MATKAVAATE

IMG_9041 IMG_9037musla2 IMG_9034musla3
K
uvissa: Getty Villa ja Eames House

Olemme jo lähteneet Losista ja matkaamme autolla osavaltion halki, ristiin rastiin. Eilen patikoimme aavikolla ja yöllä heräsimme hotellihuoneessa maanjäristykseen. Täällä on todella kuuma ja se on ihanaa.

Losissa, varsinkin meren läheisyydessä on kesäkuussa verrattain viileähköä. Mereltä tulee sumua ja taivas on pilvien peitossa. Paikalliset kutsuva kesäkuun pilvistä säätä June Gloom:iksi.

Pakkaan melkein kaikille ulkomaanmatkoilleni tämän mustan joustavasta neuloksesta tehdyn COS:in mekon, se oli nappivalinta myös Losin kesäkuiseen suomenkesä-ilmastoon.
Se on muutenkin täydellinen matkavaate, koska se on niin helppo yhdistää tarvittaessa nahkatakkiin ja sukkahousuihin tai pukea lämpimällä säällä sandaalien ja paljaiden säärien kanssa. Näköjään kerran laitoin mekon housujenkin päälle. Lisäksi se on mielettömän mukava päällä, kuin yöpaita.

Nyt mekko on pakattu laukun pohjalle, koska Palm Springissä on +40 astetta lämmintä ja melkein nikkapituset vaatteet eivät tule kysymykseenkään.

14

NÄKYMÄTÖN LÄMPÖKERRASTO

musla

mekko: Marimekko housut: UFF (Suomessa valmistetut!)

Löysin juuri bodyjen mahdollisuudet. Siis sen 90-luvun vaatteen, joka on kuin trikoinen uimapuku. Se on erittäin kätevä kevätvaate, koska huljuvan silkkisen mekon alla se on lämmin, eikä kylmä kevättuuli pääse helman alta iholle. Se on nerokas!

Body-ostokisilla voi kuitenkin hämmentyä. Pitää valita eri materiaaleista ja väreistä, stringi- tai pikkari-malleista ja miettiä haluaako sellaiset joiden alle laitetaan rintsikat vai ei. Ja laitetaanko bodyn kanssa pikkarit? Jos, millaiset?

Tässä empiiristen tutkimuksieni tulokset:
Kannattaa valita stringi-malli, jos on tottunut sellaisiin. Ne on kätsyimmat, eivätkä näy vaatteiden alta. Jos on kevyt rintavarustus, voi ostaa sellaisen mallin, jossa ei ole erikseen tukea ja käyttää bodya ilman rintsikoita, tai sitten voi laittaa liivit bodyn alle. Älä osta liian pientä kokoa, for obvious reasons.

Ja sitten. Pikkarit. Tämä osuus oli bodyn käytössä minulle mystisin. Tuntuu oudolta laittaa kahdet, toisaalta tuntui yhtä oudolta olla laittamatta. Paras ratkaisu on olla laittamatta. Body pestään joka käytön jälkeen. Olen huljauttanut omani käsin illalla ja jättänyt kylppäriin kuivumaan aamua varten. Body on siis alusvaate ja ansaitsee alusvaatteiden kohtelun. Kahdet setit päällekkäin on outo lookki ja tuntuu myös päällä omituiselta.

Haastatellessani body-kauppiasta sain myös tietää, että tosi monet ihmiset eivät käytä pikkareita muutenkaan! Luulin että kaikki käyttää – paitsi tietysti silloin, kun on rietastelevan Pandan kuukausi..
Minulle kerrottiin myös, että oivallisin tapa käyttää bodya on laittaa jalkaan sukkikset, jättäää pikkarit kotiin ja pukea body sukkiksien päälle.

Olin ensin ihan et apua.
Sitten kokeilin.

Ja siis. Se on mahtavaa. Niin mukava olo! Testasin tätä kylmällä säällä, huljuvissa vaatteissa ja oloni oli lämmin, ihan kun olisi ollut näkymätön lämpökerrasto vaatteiden alla. Jotta tämä homma toimisi, pitää toki olla hyvät ja laadukkaat sukkahousut.

Ostin kaksi mustaa bodya ja olen käyttänyt niitä ahkerasti. Toisessa on poolokaulus ja pitkät hihat, toisessa kapeat olkaimet.

Mietin tässä tätä kirjoittaessani myös sitä, että oma 90-vuotias isoäitini käytti nuoruudessaan alkkareista sanaaa “nimettömät” ollakseen häveliäs. Että heippa vaan Internetti, tässä kaikille yksityiskohtainen kuvaus siitä, millaisia alusvaatteita käytän tai en käytä.
Jätin häveliäsyyksissäni tosta sukkahousuhommasta pois sen, että laadukkaissa sukkiksissa se “kolmio” kohta on usein puuvilla, mikä tekee niistä hengittävät ja mukavat. Mutta sitten ajattelin, että tää on tärkeä yksityiskohta tässä hommassa ja että olisi kamlaaa, jos siellä nyt joku hikoilisi koko päivän jossain Alepan hiostavissa sukkiksissa.
Huom: En tiedä hiostaako ne, mutta oletan, että ehkä. En yritä dissata Alepan sukkiksia.

Toivottavasti ketkään pojat ei lue tätä.
Kiitos hei.

74

RATKAISU VAATEKRIISEIHIN

Vaatekriisit. Tämä laajalti vaiettu vitsaus saattaa saada kärsijänsä vaikuttamaan pinnalliselta ja pikkumaiselta, sillä eikö elämässä muka ole tärkeämpää tekemistä, kun vaatteiden miettiminen? No on tietenkin. Vaatteillako se määritellään, millainen ihminen niiden sisällä on? No, ei tietenkään.

Tai no, ehkä vähän kuitenkin.

musla

esimerkki hyvästä turvaparista: Acnen pellavaneule, Celinen aurinkolasit

Vaatteet ovat yleensä ensimmäinen asia, jonka muut meissä näkevät. Ajatelkaapa termiä “valeasu”. Valeasuun sonnustaudutaan, kun halutaan, etteivät muut tunnista meitä. Kun taas pukeudumme vaatteisiin, joissa emme itse tunnista itseämme, olemme vaatekriisissä.

Kaksi pääasiallista vaatekriisin aiheuttajaa ovat yleensä kuitenkin vaatekaapin epäjärjestys ja niin sanottu Hormonaalinen Paskan Päivän oireyhtymä.

Viimeisin on erityisen vittumainen, mutta kaikista helpoin selätettävä, koska HPP ei kestä ikuisesti. Hormonit petkuttavat välillä aivomme uskomaan, että kaikki on paskaa paitsi kusi ja silloin ei voi tehdä muuta kuin odottaa. Tee siis olostasi mukava, vältä kiristäviä ja vaikeita vaatteita, äläkä yritä liikaa: HPP:stä kärsivän olo ei yleensä kohennu statement korviksien ansiosta tai uuden näyttävän silmämeikin avulla.

Välttele peilejä ja turvaudu puhtaisiin ja silitettyihin turvavaatteisiin. Omani ovat: mustat väljät housut ja musta väljä neulepusero. Kesäisin kauniit aurinkolasit pelastavat minkä vaan asun ja HPP-naaman.

Olen huomannut, että vaatekaapin epäjärjestyksestä johtuvassa vaatekriisissä on jotain yhtäläisyyksiä HPP:n kanssa. Molempien selätykseen auttaa siisteys, silitys ja puhtaus. Jos vaatteita säilyttää ryppysisissä läjissä sohvilla, lattialla ja nojatuolilla, ne luonnollisesti näyttävät melko kamalilta myös päällä. Myös HPP:stä kärsiessäni, erityisesti nukkaantuneet ja ryppyiset vaatteet saavat minussa aikaan extrahermoromahduksen.

Vaatekriisin voi aiheuttaa kuitenkin myös sisäinen konflikti oman minäkuvan kanssa. Jos kyseenalaistamme itsemme, meidän on vaikea kommunikoida persoonallisuuttamme myös muille. Vanhentuessamme minäkuvamme muuttuu. Me muutumme. Lisäksi ajat muuttuvat ja henkinen pääomamme kasvaa – toivottavasti – läpi elämän.
Kun muutumme sisältä, haluamme joksus muuttua myös ulkoisesti.

mulsa

Hyvin istuva takki toimii hyvänä vaatekriisiunivormuna. Sen sisällä voi rauhassa potea HPP:tä ja sääliä itseään.

Tämän, vaikeinta laatua olevan vaatekriisin selätys saattaa vaatia vähän työtä. On aloitettava itsetutkiskelulla ja paikannettava ongelman ydin. Tässä kohtaa on hyvä oppia erottamaan todelliset ongelmat ja piileksivä HPP. Hormonaalinen Paska Päivä saattaa joskus olla vaikea diagnosoitava, sillä se on erityisen taitava naamioitumaan oikeaksi ongelmaksi. Pohdi siis, missä ongelman ydin on ja eliminoi häiriötekijät siivoamalla vaatekaappisi. Silitä paidat, tuuleta neuleet, pese ja viikkaa farkut.

Jos vaatekriisisi jatkuu, sinun täytyy kääntyä itseesi ja miettiä: mikä nykyisissä vaatteissa ärsyttää eniten, miltä haluaisin oikeasti näyttää ja millaiseksi haluan oloni tuntea. Kirjoita vastauksesi ranskaisilla viivoilla paperille. Esim: “Kaipaan selkeitä linjoja. Ärsyttää röyhelöt. En osaa yhdistellä hameita joita omistan mihinkään omistamiini yläosiin. Kaikki mun housut puristaa. Kaikki mun paidat on liian pitkiä.” Kun ongelmat on paikannettu, en helpompi ryhtyä vastatoimiin.

Muista, että toimiva arkipukeutuminen on tärkeintä, Suomessa kukaan ei ikinä käy juhlissa ja jos käy, sinne pukeudutaan melko arkisesti. Unohda siis hömpötykset ja keskity olennaiseen.

Hae inspiraatiota sopivista paikoista. Etsi Pinterestistä, lehdistä ja blogeista inspiraatiota ja kavenna sitten hakusi tyyli-ikoneihin ja ystäviisi, joiden kanssa sinulla on jotain yhteistä. On helpompi saada hyödyllisiä ideoita pukeutumiseen, itseäsi ruumiinrakenteeltaan ja ulkonäöltään muistuttavilta hahmoilta, kuin täysiltä vastakohdilta. Kyttäilen itse Lea Seydouxia, Olsenin kaksosia ja Cloe Sevignyä, koska voin jotenkin samaistua heidän ulkonäköönsä, vaikka unelmissani näytän tietenkin ihan Solangelta ja pukeudun vaan huljuviin kirkkaan värisiin silkkihaalareihin.

Jos ärsyttävä vaatekriisi tuntuu vain jatkuvan ja jatkuvan, etkä siististä ja harkitusta vaatekaapista huolimatta tunnu löytävän ikinä mitään päällepantavaa ja mielesi muuttuu ja ailahtelee jatkuvasti, et kärsi vaatekriisistä, vaan jostain muusta. Se tarkoittaa, että tarvitset uusia, ihan oikeita ongelmia. Kokeile ainakin rahaongelmia ja terveyshuolia. Erityisesti vakavanlaatuiset auttavat tuomalla perspektiiviä ja syvyyttä elämään.

51

SUKAT

IMG_9718

Olen vaahdonnut sukkapulmistani kaikille, jotka suostuvat kuuntelemaan. Sukat voivat olla oikea elämän vitsaus: Parittomina ne seilaavat laatikosta toiseen, hyvät ja huonot sukat sekaisin niin, että elämä todellakin on kuin a box of chocolates ikinä ei tiedä mitä jalkaansa saa.

Olen kokeillut Kon Marie -metodia täydellisen järjestäytyneen sukkalaatikon toivossa, taitellut ne laatikkoon ja välittänyt niihin hyvää energiaa, mutta ihan turhaan, koska kaltaiseni ihminen keksii kyllä hyvin pian jotain jännittävämpää ajattelemisen aihetta, kun sukkien viikkauksen. (Nyt tän videon katsottuani, tuli kyllä taas sellainen olo, että pitäisi yrittää uudestaan.)

Yleisimpiä sukkaongelmiani ovat:
1. Rullautuminen.
Sukka rullautuu kengän sisässä kantapäätä pitkin alas ja on sitten rullallla kengässä. Kun ottaa kengän pois jalasta, jää sukka kenkään ja siinä sitä sitten ollaan, paljain jaloin kylmällä eteisen lattialla. Mulle käy talvella näin kokoajan, koska kylmillä säillä pidän aina Sorelleja, vaikka ne on kaikkien muiden mielestä kaameat monsterikengät. Ja monsterikengät tai ei, ne rakastaa syödä sukkia.

2. Löperöityminen.
Sukka muuttuu perunamaiseksi säkiksi, joka on joka kohdasta löperö ja väljä ja nukkainen.

3. Kylmäliiska.
Kylmä ja nihkeä puuvillasukka on niin hyi. Sen takia tykkään eniten villasukista! Ne ei liimaudu jalkaan, vaan hengittää ja on lämpimät.

Pahimpana sukkapäivänä joutuu kokemaan kaikki nämä koettelemukset yhdellä kertaa.

Jos teilläkin on sukkapulmia (elämä voi todellakin olla hankalaa, kun on näin suuria haasteita voitettavana) niin vinkkinä tässä haluan jakaa tiedon siitä, että Falke on erinomainen sukkien valmistaja. Oikein napakoita, eivät löperöidy ja niitä saa myös silkki-villa-sekoitteisina! Ah what a luxury! Niitä myydään ainakin Stockmannilla.

Lähitulevaisuudessa: sukkalaatikon täydellinen sortteeraus. Tämä suklaarasia-meininki ei vetele enää kauan.

Toinen hyvä uutinen on Sunday Riley Good Genes seerumi, jonka ostin New Yorkista. Olin lukenut tämän jutun Lily Editistä ja Patricia Ongpin Steffastan kylppärinkaapin sisällöstä ja päätin luottaa suositukseen, koska look at the skin on that face.  Seerumi sisältää AHA-happoa joka kuulemma kuorii hellävaraisesti ihoa, tasoittaa sen sävyä ja muuttaa lopulta käyttäjänsä ihan Patricia Ongpin Steffan näköiseksi.

17