Afterwork with Andiata

Yhteistyössä: Andiata

Veimme lempivaatteemme Andiatan uudesta Basics-mallistosta afterwork drinkille Eliteen.

Arvostamme merkkejä, jotka tekevät mallistosta toiseen myynnissä olevia klassikkovaatteita. Tästä toimintamallista tulee asiakkaana hyvä fiilis: unohdetaan hype ja hoppu ja annetaan ostajalle aikaa ajatella, tarvitseeko hän todella kyseistä tuotetta?

Päätös tuottaa vaatteita, jotka pysyvät jokseenkin muuttumattomina mallistosta toiseen, huokuu itseluottamusta. Ja toisaalta tällainen lähestyminen mahdollistaa myös yksittäisten tuotteiden parantelun ja tuotekehittelyn.

Muodin sykli on viime vuosina pyörinyt päätä huimaavaa tahtia, mutta aistimme muutoksen. Ziljoonat resort, cruise ja erilaiset pre -mallistot vaihtuvat toinen toistaan nopeammin, mutta niiden rinnalle on tullut ajattomia mallistoja, jotka eivät ole riippuvaisia sesongeista. Suomalaisen Andiatan tänä keväänä lanseeraama Basics-mallisto on tällainen positiivinen uusi tulokas.

Mallisto koostuu tällä hetkellä 34 perusvaatteesta. Kyseessä on ”täydellinen vaatekaappi”, eli kokoelma klassisia vaatteita, joita voi helposti yhdistää toisiinsa ja omaan tyyliinsä.

Jos Andiata ei ole entuudestaan tuttu merkki, sitä voisi kuvailla näin: Andiata on vähän kuin Suomen MaxMara.

Eleganteissa vaatteissa on todella hyvä istuvuus ja laadukkaat materiaalit, mutta hintalapun katsominen on huomattavasti miellyttävämpää. Vuonna 1986 perustetun suomalaisen perheyrityksen vaatteet valmistetaan suurimmalta osin Virossa. Musla loves! (Olemme myös päässeet kurkistamaan Helsingin Vallilassa sijaitsevaan ateljeehen, jossa kaikki mallikappaleet tehdään käsityönä.)

Andiata tekee täydellisiä työvaatteita ja siksi veimme Basics-malliston ansaitulle afterworkille lempiravintolaamme Eliteen.

Hyvää työtä, Andiata, kippis!

Töölöläinen Elite on kuin Andiatan Basics-mallisto: ajaton ja vuodesta toiseen erinomainen idea.

Työvaatefilosofiani: Kirsikka

Teen stylistin töitä ja käytännössä se tarkoittaa, että kannan paljon tavaroita paikasta toiseen. Olen myös pitkiä aikoja jaloillani, kyykyssä, maalaan, tapaan asiakkaita, rakennan lavasteita (tai ainakin valvon niiden rakentamista) ja teen suunnittelutyötä.

Kuvausvalmisteluja tehdessäni ja kuvauksissa erilaiset karheat pinnat, kuvattava ruoka, kasvien osat ja maalit usein tarttuvat vaatteisiini. Käteni ovat kirjaimellisesti likaiset, eikä silloin kannata sonnustautua siihen herkimpään silkkipuseroon. Toisaalta laadukas likainen vaate on aina kauniimpi kuin likaantunut ja huonolaatuinen.

Jos pukeudun päivästä toiseen likaisiin farkkuihin tai työhaalariin, ihmiset suhtautuvat minuun ihan eri tavalla, kuin jos olen huoliteltu ja skarppi. (Ainakin musta tuntuu siltä, ehkä myös itse suhtaudun itseeni eri tavalla.)

Tämä luo työpukeutumiselleni tiettyja haasteita, joita ratkon mielelläni vaatteita ostaessani, en aamuisin vaatekaapilla.

Vaatteiden täytyy olla mukavat: En koskaan käytä töissä pillifarkkuja. Ne jalassa kyykistely hiertää polvitaipeita ja puristaa, eikä veri kierrä. Sijoitan sen sijaan pehmeisiin kangashousuihin ja löysiin siluetteihin.

Andiatan legginssimäiset Marog-housut olivat päällä pehmeät, mutta eivät näytä lainkaan alusvaatteilta. (Tiedättehän, että suosin villahousuja.) Näissä housuissa on vähän Totême-vibat! Kesällä varmaan ihanat ballerina-kenkien ja ison kauluspaidan kanssa. Myös alaspäin levenevät Dania-housut olivat positiivinen ylläri! Housujen kangas on todella pehmeää, mutta tiivistä.

Vaatteita täytyy voida pestä: Työvaatteita valitessani tarkistan aina pesulapun. Parasta on, jos vaate kestää vesipesua, vaikka usein pesetänkin puserot pesulassa, sillä pesulasilitetty pusero on niin (affordable)luksusta.

Vaatteiden täytyy olla skarpit: Vaikka rakennan välillä kuvausrekvisiittaa, yli puolet ajastani kuluu kuitenkin ajattelemiseen ja erilaisten kuvaussuunnitelmien tekemiseen, konseptiensuunnitteluun ja ideoiden presentoimiseen. En halua mennä tapaamisiin rönttövaatteissa, vaikka 15% ajastani tarvitsenkin rakennusvaatteita. Siksi sijoitan mielelläni hyvin istuvaan ja tyylikkääseen päällystakkiin. Sen alle voin laittaa mitä vain, mutta näyttää ulospäin jokseenkin skarpilta.

Huolellisesti silitetyt kauluspaidat ja puserot ovat vaatekaappini kulmakiviä. Andiatan Gerri-kauluspaita istui minulle hyvin, eikä kinnannut rinnan ympäriltä. Tykkään sen suorasta, mutta kapeahkosta muodosta.

Asusteilla on väliä: Kenkien on oltava mukavat. Kävelen paikasta toiseen aina, kun se on mahdollista, ja olen muutenkin paljon jaloillani. Juuri nyt rumat juoksulenkkarit -muoti ilahduttaa. Yhdistän harmaat möhkälemäiset New Balancet kaikkeen silkkimekoista farkkuihin.

Myös toimiva käsilaukku on olennainen asia ja rumat asusteet -muoti on tuonut menneisyydestä erään toisenkin trendin. VYÖLAUKUT. Lähellä vartaloa roikkuva pieni laukku on mahtava asia, eikä vyölaukkua tarvitse sitoa vyötärölle. Itse roikotan omaani vartalon poikki, kuin pientä toispuoleista reppua.

Andiatan Valene on vanhanaikaisten kasarivyölaukkujen chic isosisko.

Työvaatefilosofiani: Enni

Graafisena suunnittelijana teen töitä pääsääntöisesti tietokoneen ääressä työhuoneella. Useimmiten vietän työpäiväni tapaamatta asiakkaitani, mutta myös niinä päivinä haluan tehdä duunia skarpeissa vaatteissa enkä lökäpöksyissä (vaikka super-rennolla työhuoneella kotivaatteissa hengailu olisi mahdollista). Mitä skarpimmat vaatteet, sitä tehokkaammin saan hommia tehtyä.

Voimapoolo jeesaa. Asiakkaita tavatessani ultimaattinen voima-asuni on musta pooloneule. Se päällä onnistun ihan missä tahansa. On yleinen läppä, että graafiset- ja muut suunnittelijat pukeutuvat aina mustaan pooloon. Väite pitää täysin paikkaansa (hellou Steve Jobs!). Andiatan Polana-kashmirpoolo on parhaimmillaan puettuna pelkkien rintsikoiden kanssa, jolloin kashmirin extrapehmeä tekstuuri pääsee oikeuksiinsa ihoa vasten. Kashmir on kaikista materiaaleista lempparini, sillä unelmapehmeät, ohuenohuetkin neuleet lämmittävät tarpeeksi.

Palellessa työteho kärsii. Työtilassamme on talvisin todella viileää ja vetoisaa, enkä voisi istua tuntikausia paikallani ilman villavaatteita. Talvikuukausina saatan käyttää samaa villapaitaa päivästä toiseen, sillä isoon, ei nuhjuiseen (!!) villaneuleeseen on ihana kääriytyä työnteon lomassa. Villapaidan täytyy olla edestä napitettava ja neutraali, jolloin päivittäistä lookkia saa vaihdettua mitä erilaisimpiin asukokonaisuuksiin vaihtamalla alta pilkottavaa paitaa. Harmaa Frenda mohair-villasekoiteneule on siitä syystä monipuolinen työvaate ja sen extraominaisuus paljastuu muille ihmisille halattaessa: minua halaava ihminen luuleekin halaavansa pehmeää villapilveä. Frenda-neuleen alle voi pukea fiiliksestä riippuen kukkapaidan, poikaystävältä pöllityn heavybändipaidan tai hyvin istuvan valkoisen T-paidan.

Btw, mikään ei symboloi menestystä niin paljon kuin se, että joku onnistuu pitämään valkoisen paidan puhtaana  kokonaisen päivän sotkematta siihen yhtäkään tahraa. Andiatan Basics-malliston valkoinen T-paita on valmistettu paksusta, laadukkaasta puuvillasta ja sen kaunis V:n muotoinen kaula-aukko sopii kaulakorujen kanssa pidettäväksi, jolloin arkinen T-paita nousee heti astetta skarpimmalle levelille. (huom. T-paita on saatavana ainoastaa Andiatan myymälöistä).

Musta poolopaita ylläni voisin dominoida koko maailmaa.

Työvaatefilosofiani: Mia

Vietän suurimman osan työajastani toimistossa tietokoneen ääressä. Vaikka olenkin töissä naistenlehdessä, työympäristöni on kaukana The Devil Wears Prada -maailmasta. Käytävillä näkee enemmän neuleita ja maihareita kuin piikkikorkoja ja kynähameita.

Skarppi asu lisää tehokkuutta: Oma go to -asuni on myös usein talvella neule ja maiharit. Yritän kuitenkin panostaa pukeutumiseeni, sillä saan kiksejä siitä, kun kiireisenä päivänä näen skarpin asuni työpaikan vessan peilistä. Tulee sellainen olo, että I’ve got my shit together! 

Andiatan Polana-kashmirpoolo on tyylikäs tehovaate, joka saa sormeni nakuttamaan näppäimistöä nopeammin. Musta poolo on vaatekaapin moniottelija, joka toimii about kaikkien vaatteiden kanssa: farkkujen kaverina, villien printtihousujen rauhoittajana, mustien housujen kanssa klassisessa Audrey Hepburn -lookissa, ison neuleen alla, mekon alla. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Olen myös ihastunut ohuisiin valkoisiin neuleisiin. Valkoinen neule + mustat housut / farkut on herkullisen klassinen kombo, johon en varmasti ikinä kyllästy. Kuvissa minulla on ylläni kaunis Abequa-viskoosineule.

Kaikki ilo irti toimistotyöstä: Aloin tänä talvena käyttää toimistossa SISÄKENKIÄ (!!!) ja elämänlaatuni on parantunut huomattavasti. Miksi löntystellä raskaissa talvikengissä, kun voi tuoda kaikki ihanat pikkukenkänsä töihin ja käyttää niitä?

Tyylikkäät ja mukavat vaatteet ovat terveysteko: “En olisi uskonut, että näin mukavat housut voisivat näyttää näin skarpeilta”, sanoin, kun kokeilin ensi kertaa Andiatan hieman trumpettimallisia Dania-housuja. Suhtauduin aluksi skeptisesti pehmeään stretch-materiaalin, mutta tulin heti toisiin ajatuksiin, kun vedin ne jalkaani. Päällä housut näyttävät hämmästyttävän ryhdikkäiltä ja ne tuntuvat pyjamahousuilta. Ihastuin!

Myös lymfakierto tykkää. En enää pysty käyttämään housuja, jotka puristavat polvitaipeista tai lantion seudulta. Etenkin jos istun suuren osan päivästäni koneella. Ahdistun heti ja ajattelen kaikkia nesteitä, jotka eivät pääse virtaamaan vapaasti kehossani. Eli nämä ovat oikeat terveyshousut, joista toimistotyöläisten pitäisi saada Kela-korvausta.

Vaatekaapista pitää löytyä ainakin yksi power-vaate: Välillä työssäni tulee sellaisia päiviä, jolloin tarvitsen kunnon bosslady-asun. Tällaiset tilanteet ovat pr-tapahtumat ja -lounaat, jonkun pelottavan julkkiksen haastattelu tai lehdistömatka upeannäköisten fashionistojen kanssa. Kun haluan asultani vähän lisää itseluottamusta, puen skarpin jakun. Understated but elegant. Toimii aina.

Jaukut ovat minusta ehdottomasti Andiatan vahvuus ja sanoisinkin, että jos olet ostamassa jakkua, osta se Andiatalta (ellet ole miljonääri ja voit shoppailla Pallas Parisilla).

Basics-mallistosta löytyy kaksi jakkua: Dona on vähän väljempi ja kuvissa ylläni oleva Mali on hieman lyhyempi ja muotoon leikattu. Istuvuus ja materiaali ovat molemmissa 10/10 ja hintaa jakuilla on about 350 euroa, joten sanoisin, että quite a catch!

Jakku-hack: Olen viime aikoina innostunut yhdistämään jakkuihin leveän kangasvyön – kun vyötärön kuroo esiin, tulee jakkuun heti sellainen kiva power-viba.

Afterwork

Drinkki, jota mieluiten juot afterworkilla?

Enni: Dirty Martini eli martini,  johon on lurautettu hieman oliivinestettä. Ihana, aavistuksen suolainen drinkki.

Kirsikka: Prosecco.

Mia: Skumppa.

Snack of choice?

Enni: Suolapähkinät.

Kirsikka: Sipsit! Prosecco ja sipsit on mahtava ja (mun mielestä) yllättävän hienostunut yhdistelmä. (Ja sit hei vinkki: Eliten köyhät ritarit on koko maailman parhaat!)

Mia: Oliivit.

Ravintola Elitessä on Helsingin kivoin terassi, vanhan ajan charmista muistuttava röökihuone, kivoimmat tarjoilijat (sellaisia arvokkaita ja ystävällisiä tyyppejä, jotka ovat olleet siellä vuosia) ja seinillä todella hienoa taidetta. Meillä on kaikilla oma suosikkitaulumme ravintola Eliten seinällä ja töölöläisinä Kirsikka ja Enni nauttivat usein lounasta Tauno Palon nimikkopöydässä.

More to read

Musla juhannus Pellingissä saaressa

Juhannuksena saaressa

Kirsikka Simberg

Vietimme juhannuksen Pellingissä. Ajoimme Helsingistä Pellinkiin veneellä, ilma oli tyyni, mutta harmaa ja vähän sateinen.

Aprikoosikompotti

Mia Frilander

Uusi lempiaamiaiseni, josta tulee mieleen Etelä-Ranska.

Musla hotellilakanat Frette

Hotellilakanat

Kirsikka Simberg

Ihminen tarvitsee oikeastaan vain muutamat lakanat, ehkä kahdet.

Tyylimuusa: Frederikke Sofie

Mia Frilander

Tyylimuusani ovat usein ihmisiä, joiden habitusta ihailen.