Schick Toikka on suunnittelijakaksikon Lauri Toikan ja Florian Schickin kirjainmuotoilustudio, joka toimii sekä Helsingissä ja Berliinissä. Toikka ja Schick tapasivat opiskellessaan Haagissa, Hollannissa (eli kirjainmuotoilun luvatussa kaupungissa). Schick Toikka on suunnitellut fontteja esimerkiksi Flow Festivalille, Nikelle, Sennheiserille, New York Timesille, New York Magazinelle, Voguelle ja Esquire-lehdelle.

Fun fact: Esimerkiksi Esquire-lehden käyttämä Schick Toikan suunnittelema Saol -fontti perustuu 1800-luvun päätteellisiin fontteihin eli antiikvoihin, joita Shick Toikka etsi ja tutki.

Arvostan Schick Toikan töitä valtavasti, koska graafikkona tiedän, että kirjainmuotoilu vaatii lahjakkuutta, huomattavaa pitkäjänteisyyttä ja tarkkuutta. Suomessa on erittäin vähän ihmisiä, jotka työllistävät itsensä päätoimisesti fonttien suunnittelijoina.

Tapasin Lauri Toikan Designmuseossa, jossa sain kuulla Toikan mietteitä ja inspiraatiota Other Words-näyttelyyn, joka on esillä Designmuseon alakerrassa 23. elokuuta asti. Näyttely koostuu erilaisista muiden taiteilijoiden ja suunnittelijoiden kanssa tehdyistä taideteoksista, joissa on käytetty Schick Toikan fontteja. Toikka kertoo suunnittelijakaksikon nähneen niin paljon samankaltaisia kirjainmuotoilunäyttelyjä, joten tällä kertaa he halusivat lähestyä näyttelyä perinteisen portfolionäyttelyn sijaan mahdollisuutena tehdä jotain uutta. Näyttelystä löytyy esimerkiksi julkaisuisuja, veistoksia, installaatioita ja julisteita.

Toikka kertoo Schick Toikan halunneen tehdä näyttelykatalogina ja erillisenä taideteoksena toimivan kirjan, joka on ensimmäinen asia, jonka näkee tullessaan näyttelyyn. Mustavalkoinen kirja on todella hieno – se koostuu Schick Toikan suunnittelemista fonteista, töistä sekä Schick Toikan vuosien ajan keräämistä rändöm teksteistä eli satunnaisia tekstinpätkiä, joilla esitellään fonttien kirjaimia. Esimerkiksi kaikki englanninkieliset aakkoset sisältävä “The quick brown fox jumps over the lazy dog” -lause on varmasti tuttu monelle fontteja pläränneille ihmisille.

Miksi kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita kirjainmuotoiluista ja fonteista?
Lauri Toikka:  – En tiedä tarviiko kenenkään olla kiinnostuneita kirjainmuotoilusta. Kirjaimet, teksti ja sanat on olemassa haluttiin me sitä tai ei. Fontit on niiden esittämiseen kelpo väline.

Fonttien suunnittelu on hidasta hommaa. Vai onko? Kuinka kauan yhden custom-fontin tekeminen asiakkaalle kestää?
– Se on hidasta ja nopeeta. Useimmiten hidasta. Siinä on paljon niin sanottua näkymätöntä työtä ja viimeistelyä, jonka takia se vie useimmiten aikaa. Yleensä fontin tekeemiseen pitää varata kuukausi aikaa, jos haluaa että siinä on hyvä laatu. Esimerkiksi Noe Display fonttiamme hiottiin todella pitkään, yli vuosi. Toisaalta joihinkin projekteihin voi sopia joku juttu, joka on tehty todella nopeasti ja se saattaa näyttää siinä kontekstissa parhaalta mahdolliselta.

Millainen työnjako sinulla ja Florian Schickillä on?
– Molemmat tekee kaikkea ja teemme projektit aina yhdessä. Arvioidaan jatkuvasti toistemme töitä ja pyritään siihen, että omat maneerit häviäisi töistämme.

Mistä asioista olet inspiroitunut viimeaikoina?
– Oon fiilistellyt käsikirjoitusta viimeaikoina aika paljon ja miten tehdään hyvä ja toimiva script-fontti (käsinkirjoitukselta näyttävä fontti). Toimiviin scripteihin on tosi vaikea saada eloa ja luonnollisuutta.

Mikä työssäsi on haastavinta?
– Ehkä se, että se on kuitenkin aika tylsää (nauraa). Että miten saa pidettyä mielenkiinnon todella pitkissä projekteissa. Siinä on tosi monta monotonista vaihetta.

Entä palkitsevinta?
– Kun saa jotain valmiiksi. Kyllä ne hetket on hienoja, kun pistää sen final_26.otf -tiedoston exporttaamaan. Ja se, kun löytää jonkun uuden tavan katsoa kirjaimia tai löytää jonkun uuden tyylin. Koko ajan pitää vähän haastaa omaa tekemistä.

Mitä Schick Toikka toivoo vielä saavuttavansa?
– Toivottavasti pystytään pitämään meidän toiminta samanlaisena mitä se on ollut. Meidän strategia on vältellä liian isoa kasvua. Olisi tosi hienoa, jos pystytään jatkamaan ja pysymään kavereina. Että riittäisi innostusta ja mielenkiintoa tehdä tätä toiset kymmenen vuotta. Se olisi aika huikeeta.

Onko sun mielestä Comic Sans-fontti oikeasti niin paska fontti? Näen itse siinä aika paljon potentiaalia ja se on vähän turhaan pajattu reppanafontti.
– En osaa ajatella, että joku fontti olis tosi huono. Comic Sans on ihan magee. Tykkään oikeestaan melkein kaikista fonteista yhtä paljon.

Mikä on sun tämän hetken suosikkifontti?
– Puhuin niistä scripteistä aika paljon, joten ehkä Mistral. Mistral on sellanen 60-luvun klassikkofontti, joka on esimerkiksi tosi monessa synttärikortissa.

Haastattelijan huomio: Mistralia on myös käytetty Drive-elokuvan otsikossa. Itse lähdin Designmuseon näyttelystä inspiroituneena. Tekee itsekin mieli tehdä jotain uutta, erilaista ja hiton mageeta kuten Schick Toikka.

Vuoden Graafikko 2020 Schick Toikan Other Words-näyttely on esillä Helsingin Designmuseossa 1.6.-23.8.2020

Näyttelykuvat: © Juho Huttunen
Fontit: Schick Toikka