Asumme pienessä 34 neliöisessä kaksiossa Helsingin Töölössä. Kämpässä on kaksi samankokoista huonetta, vessa ja pienenpieni keittokomero. Olemme asuneet samassa asunnossa yhdessä jo 10 vuotta (minä jo 14 vuoden ajan omg), ja kaikki nämä vuodet olin itse iskostanut päähäni ajatuksen, ettei pikkukämppäämme kannata änkeä sohvaa.

Ajattelin aina, että niin iso huonekalu toisi jo valmiiksi ahtaaseen asuntoon pelkästään lisää ahtauden tunnetta. Samalla ärsyynnyin vuosikaudet kämppämme hengailupaikkojen puutteelisuudesta: ainoat oleskelupaikat olivat joko ruokapöydän äärellä istuen tai sängyllä retkottaen. Blaah.

Vaikka kämppämme oli aikaisemminkin kiva, siellä oli vain yksinkertaisesti liian vähän paikkoja viettää aikaa.

Viime vuonna aloimme tosissaan miettimään (ja mittaamaan) sohvan hankkimista. Mahtuisiko sohva sittenkin? Mahtuisiko pienelle sohvalle kaksi isoa ihmistä? Kyllä ja kyllä.

Yhteistyö kotimaisen huonekaluvalmistajan Hakolan kanssa tuli siis kuin tilauksesta. Melkoisten mittailujen jälkeen päädyimme tilaamaan meille Hakolan Lazy Classic-sohvan, joka syvyytensä ansiosta sopii loistavasti löhöilyyn. Meidän sohva on normaalia Lazya aavistuksen lyhyempi malli (ns. divaaniversio ilman sitä divaanijatketta). Lyhyempää Lazyä ei tällä hetkellä saa Hakolan nettikaupasta, mutta se on tilattavissa Hakolan myymälöistä paikan päältä.

Kävimme Kirsikan kanssa myös vierailulla Hakolan tehtaalla Etelä-Pohjanmaalla ja pääsin näkemään meidän uuden sohvan valmistusta. Se oli supermielenkiintoista! Mutta nyt sohva on jo kotiutunut meille.

Tilasin alunperin Lazyn kellertävänä Okran värissä. Upea ja näyttävä väri puhutteli ensimmäisenä, mutta vaihdoinkin mielipidettä mallailtuani mielessäni kullankeltaista sohvaa sähkönsinisen mattomme ja Karoliina Hellbergin teoksen kanssa. Olisi tullut liikaa värejä.

Vaihdoin sohvan värin valkoiseen. Uskalsin valita luonnonvalkoisen, koska Hakolan käyttämä Soft-kangas on todella helppohoitoista ja se hylkii likaa. Kahvi-, viini- ja ruokatahrat saa pyyhittyä pois pelkällä vedellä. Jos äkäsempiä tahroja joskus ilmaantuu, sohvanpäälliset saa irroitettua kätevästi ja heitettyä pesukoneeseen. Materiaali on nimensä mukaisesti todella pehmeää ja miellyttävän tuntuista ihoa vasten.

Uusi sohva on ollut meillä reilun kuukauden, enkä ole vieläkään lopettanut ihmettelemästä sitä faktaa, ettei sohva lisännyt ahtauden tunnetta OLLENKAAN. Päinvastoin – ihan kuin pikkukämpässämme olisi yhtäkkiä tilavampaa. Toki roudattiin pois rändöm lipastoja ja muutakin täysin turhaa roinaa sohvan tieltä. Mutta miksi ihmeessä me ei tehty sitä jo aiemmin?!? Olin vain niin jumahtanut ajatukseen, ettei pienikokoiseen kämppään kannata tuoda sohvaa. Oikein ärsyttää oma änkyräpäisyys näin jälkikäteen ajateltuna.

Vasta nyt sohvan myötä ollaan otettu haltuun asuntomme kaikki neliöt ja kummatkin huoneet. Mökillä yksi lemppariasioitani on maata sohvalla ja lukea lehtiä tai kirjoja luonnonvalossa. Nyt voin tehdä sitä kotonakin ja olen niiiiiiiin fiilareissa. Ostettiin myös videotykki ja nykyisin katsomme sarjoja ja leffoja sohvalla – sekin tuntuu niin luksukselta (ennen maattiin aina sängyssä läppärin kanssa). Välillä syön aamupalan unenpöpperöisenä sohvalla vilttiin kääriytyneenä ja se on ihanaa.

Yksi asia pelotti etukäteen sohvan hankkimisessa: olen todella kova tekemään vaatekasoja etenkin ruokapöydän tuoleille. Tunnen käyttäytymismallini ja siksi sovimme tiukasti minun aloitteesta jo ennen sohvan saapumista, ettei uudelle sohvalle saa laittaa ainuttakaan vaatekappaletta (villasukat on ainoat jotka sallitaan). Jos yksikin vaatekappale eksyisi sohvalle, siitä seuraisi usean vuoden huono onni ja helvetin esitulet. Onneksi teimme pelottavan säännön, sillä se on toiminut erittäin tehokkaasti. Vaatteita tai muuta roinaa ole eksynyt sängylle ollenkaan. En meinaa uskaltaa laittaa sohvalla edes sukkahousuja jalkaan. Naurattaa.

Pelolla hallitsemisesta huolimatta kotielämä on siis ehdottomasti saanut upgraden sohvan saapumisen jälkeen. Nyt kivemman kämpän myötä haluaisin pitää kotibileet mahdollisimman pian. Ja Euroviisu-kisakatsomon. Ja ranskalaisen illallisen. Vappubrunssin. Uuniperunaillan.