Pyörittelen usein silmiäni erilaisille ruokahifistelijöille. Jostain syystä etenkin kahvihifistelijät saavat silmämunani pyörähtämään usein kokonaan ympäri, mutta hei, olenkin teenjuoja. Lisäksi olen todella isojen linjojen ihminen, eikä pikkutarkka pipertäminen oikein kuulu toimintatapoihin.

Kuitenkin huushollissamme hifistellään yhdessä asiassa, nimittäin japanilaisessa ruoassa. Ja japanilaisethan on tunnetusti ehkä pahimman luokan pikkutarkkoja hifistelijöitä.

Etenkin mielitiettyni Ilari on Japani-expertti, joka on mm. asunut sekä Kiotossa että Tokiossa. Koska teemme kotona paljon japanilaista ruokaa, taloudessamme kuluu paljon riisiä. Epätasaiset ja pohjaanpalaneet lopputulokset riisinkeittelyssä alkoivat vähän ärsyttämään, sillä halusimme syödä täydellistä “ravintolatason” riisiä.

Aloimme haaveilemaan riisinkeittimestä. Kerran katsoimmekin Youtubesta dokumentin japanilaisista riisinkeittimistä. Dokkarin jälkeen oli todella lähellä, että olisimme ostaneet ihan sikakalliiin “japanilaisten riisinkeittimien Rolls Roycen”, koska kuulemma vain paras olisi kelvannut. Luovuimme ajatuksesta, koska a) riisinkeitin maksoikin 600 euroa, joka on aivan naurettavaa, b) kahden neliömetrin keittokomeromme ei mahdu enää mitään ja c) päätimme opetella keittämään täydellistä riisiä tavallisessa kattilassa. Onhan ne japanilaisetkin keittäneet täydellistä riisiä jollain puuhellalla ennen sähköisiä riisinkeittimiä.

Japanilaisen sanonnan mukaan oikein keitetty riisi alkaa tanssimaan, eli pinnalla oleva riisi nousee pystyyn. Nyt pitkän taustatyön tekemisen ja opettelun jälkeen olemmekin aikamoisia riisinkeittäjä-senseitä ja riisimme tanssii.

Täydellisen japanilaisen riisin keittäminen ei ole vaikeaa. Ajastin on ainakin alussa tarpeellinen, mutta nykyään keittelen menemään ilman ajastimiakin. Freestyle-sensei-style! Riisin laatu on tietenkin tärkeää. Hyvää riisiä saa esimerkiksi japanilaisia elintarvikkeita myyvästä Tokyokanista. Euroopassa myytävä “japanilainen” riisi on usein Italiasta tai Kaliforniasta, mutta se on laadultaan erittäin hyvää. Olen keittänyt ihan hyvää lisukeriisiä myös markettien sushiriiseistä, mutta eron kyllä huomaa Tokyokanin riiseihin verrattuna. Seuraavaa metodia voi ehkä joutua muuttamaan oman liesityypin mukaan (meillä on ikivanha sähköhella).

TÄYDELLISESTI KEITETTY JAPANILAINEN RIISI
(kolme annosta)
3 dl keittämätöntä japanilaista riisiä
4dl kylmää vettä

Pese riisi kunnolla kylmässä vedessä, joko pienireikäisessä siivilässä tai vedellä täytetyssä kulhossa, kunnes vesi on kirkasta. Valuta riisi.

Laita riisi isoon kattilaan ja lisää päälle 4 dl kylmää vettä. Itse tykkään lisätä keitinveteen ripauksen suolaa, koska se parantaa makua (japanilaiset ei yleensä lisää suolaa). Kattila ei saisi täyttyä yli puolenvälin, joten valitse mielummin vähän isompi kattila. Muuten vesi kiehuu yli helposti. Laita hella päälle täysille ja laita kansi päälle raolleen.

Heti kun vesi alkaa kiehumaan (noin 5 minuutin kuluttua), käännä lämmöt pienimmälle mahdolliselle vastukselle. Hauduta kannen alla 10-13 minuuttia tai kunnes kaikki vesi on imeytynyt riisiin. Tässä vaiheessa vesi saattaa kuplia yli laitojen, mutta kannen voi ottaa hetkeksi pois. Muuten kansi on tärkeää pitää kiinni.

Ota kattila pois liedeltä ja anna riisin vetäytyä kannen alla noin 10-15 minuuttia ennen tarjoilua.

Ruskean riisin (genmai) keittäminen: muuten sama ohje, mutta lisää 1 osa riisiä ja 2 osaa vettä. Anna riisin hautua pienimmällä vastuksella 40 minuuttia ennen vetäytymistä.

Riisin kanssa voit tarjoilla mitä tahansa japanilaisia ruokia. Usein syön riisin kanssa simppelejä höyryettyjä kasviksia ja kalaa, kuten parsakaalia ja edamame-soijapapuja. Kiireessä käytän usein Lidlin säilykehyllystä löytyviä savustettuja silli- tai makrillifileitä öljyssä, jotka ovat megahalpoja ja yllättävän hyviä! Päälle lurautan raastettua tuoretta inkivääriä, seesaminsiemeniä ja soijakastiketta.

Itadakimasuuuuu eli hyvää ruokahalua!