Mitä teet työksesi?
Olen graafinen suunnittelija/AD ja yrittäjä. Pääosin työni koostuu esimerkiksi kirjojen suunnittelusta, visuaalisten identiteettien luomisesta ja kaikennäköisten painettujen- ja nettimateriaalien suunnittelusta lippulappusista kampanjamateriaaleihin. Sen lisäksi teen myös jonkin verran kirjoitustöitä ja haluaisin tehdä enemmän sisällöntuotantoa, sillä kaipaan enemmän monipuolisuutta ja koen, että olen siinä hyvä. 

Mitä olet opiskellut?

Olen valmistunut Taiteen Kandidaatiksi eli minun kohdalla graafiseksi suunnittelijaksi Aalto yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta (vaikka itse puhun edelleen TaiKista). Tiesin jo yläasteen seiskaluokalla haluavani graafikoksi ja opiskelemaan TaiK:iin, joten etenkin lukio tuntui todella turhauttavalta odottelulta. Silloin en oikein jaksanut panostaa opiskeluun, koska tiesin ettei Taikissa katsota arvosanoja ollenkaan. Pääsin tokalla kerralla sisään – ekalla pääsykoekerralla ryssin haastattelun, olin niin hermostunut kun olin odottanut vuosikaudet sitä hetkeä eli pääsykoetta. Tein kandia mojovat seitsemän vuotta (normaalin kolmen vuoden sijaan lol), sillä työelämä imaisi minut mukanaan.

Millainen urapolkusi on ollut?

Olin muutamassa designtoimistossa harjoittelussa opiskelun ohella. Aloin tekemään graafikon töitä freelancerina/toiminimellä toisena opiskeluvuonna eli vuonna 2009. Olen työskennellyt ainoastaan kerran vakkariduunissa alalla isossa kirjakustantamossa kirjagraafikkona, jossa olin äitiyslomasijaisena puolitoista vuotta. Vaikka itse työ oli kivaa, aloin voimaan todella huonosti puolen vuoden jälkeen. Ilmapiiri työpaikalla ei ollut paras ja en ehkä sopinut joukkoon. Tajusin myös silloin, että perus ysistä-viiteen duuni ei välttämättä sovi minulle, sillä ahdistuin joka aamu istuessa yksinäiseen office qubicleen pakon edestä jokaikinen aamu tiettyyn kellonaikaan. Motivaationi sekä työn laatu laski ja olin vapaa-ajallakin todella surullinen. Ehkä se oli vaan väärä työpaikka juuri minulle. Ehkä voisin joskus palata takaisin jonkinlaiseen vakkariduuniin – kunhan siellä olisi vapaammat työskentelyajat enkä olisi kellokortin vanki.

Vakituisen työpaikan jälkeen olen toiminut yrittäjänä yhtäjaksoisesti 7 vuotta putkeen. Yrittäjyys on vaan niin paljon siistimpää – kunhan on töitä. Ja kunhan ei tee töitä pyjamassa kotona (se oli kivaa ekat 2kk, sen jälkeen meinasin tulla hulluksi).

Ensimmäisinä vuosina työrintamalla oli hiljaisempaa ja otin yhteyttä mielenkiintoisiin yrityksiin, joille halusin tehdä töitä. Nykyään olen todella hyvässä ja onnekkaassa tilanteessa, sillä asiakkaat ottavat yhteyttä minuun, esimerkiksi nähdessään jossain suunnittelemani työn tai jos joku asiakas suosittelee minua tekijänä jollekin ystävälleen tai kollegalleen. Se on aivan mahtavaa!

Matkan varrella on tullut voitettua alan palkintoja Vuoden huipuista Red Dot Design Awardeihin. On kiva saada tunnustusta hyvin tehdystä työstä.

Tällä hetkellä yritän saada urani suunnattua enemmän sisällöntuottamisen suuntaan. Tulevaisuudessa haluaisin tehdä sisällöntuottamista graafisen suunnittelun ohella.

Miltä tyypillinen työpäiväsi näyttää?

Herään aamulla ysin ja kymmenen välillä. Olen erittäin aamu-uninen ihminen, joten myös sen takia on ihanaa olla yrittäjä, ettei tarvitse elää väkisin aamuvirkkujen aikataulussa ja olla ysiltä sorvin edessä. Olen tehokkaimmillani ja luovimmillani myöhään iltapäivästä alkuiltaan. Normipäivänä menen työhuoneelle yhdentoista aikaan ellei minulla ole kiire tai deadlinea tulossa. Pääsen kunnolla työnteon vauhtiin vasta lounaan jälkeen, sitä ennen vastailen maileihin. Työskentelen työhuoneella Helsingin Kalliossa neljäntoista muun yrittäjän kanssa, joista lähes kaikki ovat joko graafikoita tai valokuvaajia. Kaikki meistä tulee yhtä myöhään työhuoneelle ja teemmekin töitä hyvin iltavuoropainotteisesti.

Työpäivän aikana lähetän kymmeniä sähköposteja ja suunnittelutöitä tsekattavaksi asiakkaille. Suunnittelen kirjan kansia, valkkaan värejä ja fontteja, valitsen paperilaatuja, ohjeistan valokuvaajia, perustelen asiakkaalle miksi harmaa väri sopii projektiin mustaa paremmin, taitan esitteen japaniksi, otan testiprinttejä museon seinään tulevista kaksimetrisistä otsikoista, keskustelen painon kanssa kirjan sidosasusta ja tekniikasta, lähetän kustantajalle mallitaittoja kirjan sisällöstä ja lähetän miljoona PDF-tiedostoa maailmalle.

Yleensä istun koko päivän työhuoneella, mutta viikon aikana käyn 1-3 tapaamisessa ympäri kaupunkia.

Työpäiväni loppuu usein iltakuudelta-seitsemältä. Usein teen tuplatyöpäivän, jos pääsen flow moodiin enkä viitsi lopettaa jotain meneillään olevaa taittotyötä. Silloin saatan tehdä seuraavana päivänä reippaasti lyhyemmän työpäivän. Juuri tällaiset ratkaisut ovat yrittäjyyden parhaimpia puolia.

Mikään työ ei ole täydellinen: mikä omassa duunissasi on ihaninta, entä mikä ärsyttää?

Ihaninta on luovuuden käyttäminen ja uuden luominen, vaikka iso osa graafikkona työskentelystä on ns. perustuotantoa, eli tehdään vähän tylsiä esitteitä, lippulappusia ja muita sovelluksia. Niitäkin on välillä kyllä ihan kivaa tehdä ja leputtaa aivoja luovuuspuuskien välissä.

Välillä koen voimakkaita turhautumisen tunteita graafista suunnittelua kohtaan. En tiedä onko kovinkaan monta ammattia, jossa asiakas eli työn tilaaja saattaa alkaa neuvomaan koulutuksen saanutta alan ammattilaista, esimerkiksi kun halutaan logo sentti vasemmalle ja fonttia isommalle. Silloin tuntuu, ettei omaan ammattitaitoon luoteta tarpeeksi ja se harmittaa. Usein lopputuloksesta tuleekin vain iso kompromissien oksennus. Visuaaliset asiat ovat kyllä monesti makuasioita. Usein muutokset ovat kyllä ihan perusteltujakin, mutta välillä jollakin tilaajalla on selkeästi vain täysin erilainen (tai täysin huono) maku.

Joskus koen vakavaa tietokone-ahdistusta eli miksi ihmeessä olen valinnut ammatin, jossa istutaan 98% ajasta tietokoneella. Tuntuu, että jatkuva tietokoneella istuminen tuhoaa aivot, näön ja etenkin koko kropan. Ei ihmiselle ole luonnollista istua paikallaan tuntikausia. Toisaalta tämmöistä se nyt vaan on, jos haluaa olla luovalla alalla digiaikana. Välillä haaveilen ammattista, joka olisi hauskaa ja siinä tulisi liikuttua kuin huomaamatta, kuten Go-Go tanssijat ja metsurit, jotka sahaavat puita käsisahalla (paitsi metsurit taitaa nekin kaikki istua vaan metsäkoneissaan tietokoneen ja ratin äärellä).

Asia, jonka olisit halunnut, että joku ois sanonut sulle, ennen kuin aloitit nykyisen työsi?

Jos intuitiosi sanoo jo alussa mahdollisesta uudesta yhteistyökumppanista, että asiat ei tule menemään hyvin, ÄLÄ ryhdy projektiin hänen/heidän kanssaan. Asiat eivät tule menemään hyvin. Tai jos ryhdyt, laskuta 50% ennen työn aloittamista. Luota intuitioosi, se on oikeassa. Maailmassa on ihan hirveästi epärehellisiä ja shady tyyppejä.

Olet yrittäjä. Millaiselle ihmiselle yrittäjyys mielestäsi sopii?

Niille, joilla on auktoriteettiongelmia! On ihanaa olla itsensä pomo! Yrittäjyys sopii ihmisille, jotka eivät stressaa helposti ja pystyvät elämään läpi hiljaisemmankin työvaiheen ja sormenpyörittelyn. Jos numeroiden ja papereideiden pyörittely ei kiinnosta, hommaa heti kirjanpitäjä.

Miten erotat työn ja vapaa-ajan?

Vapaa-aikana yritän olla mahdollisimman paljon poissa tietokoneelta, enkä lue maileja vapaalla. Työhuoneessa ja siellä sijaitsevassa jättitietokoneessa on se hyvä puoli, etten voi ottaa töitä mukaan kotiin esim. läppärillä. Vapaalla kuitenkin mietin projekteja paljon ja se on vain luonnollinen osa luovaa työtä. On vain kivaa tehdä suurin osa ajatustyöstä ennen tietokoneelle istumista.

Kaikki ovat varmaan joskus tehneet töitä vähän liian kovaa – mitkä merkit kertovat sinulle, että on aika vähän hidastaa?

Kun huomaan istuneeni 2vko putkeen työhuoneella 14 tunnin päiviä, enkä ole kerennyt liikkumaan yhtään ja tulee fyysisesti paha olo tietokoneen ruutua tuijottaessa. Viimeksi tällaisessa tilanteessa menin kesken päivää toimistokoiramme kanssa koirapuistoon tunniksi pakkaseen ja se helpotti heti. Työnteon vastapainoksi yritän olla mahdollisimman paljon luonnossa ja tehdä hauskoja retkiä poikaystäväni kanssa.

Miten käsittelet stressiä?

En stressaannu kovin helposti. Yleensä stressini johtuu liiasta työmäärästä tai tekemättömistä asioista. Silloin priorisoin tilanteet ja projektit, laitan kuulokkeisiin soimaan putkeen kaikki Britney Spearsin levyt kronologisessa järjestyksessä ja teen hommat tehokkaasti alta pois. Joskus saattaa tulla extreme-stressitilanne ja silloin menen aluksi peiton alle, saatan tirauttaa kyyneleen ja mietin tilannetta jokaisesta näkökulmasta. Peiton alta kömmittyäni toimin tilanteessa paremmilla mielin ja hoidan hommat vaan alta pois. Jotkut puree kynsiään stressitilanteessa, minä menen aina peiton alle turvaan ja pimeään.

Paras uraneuvo, jonka olet saanut?

Tarjoukseen laitettava summa pitää hirvittää vähän itseäänkin – oman työn hintaa ei saa aliarvioida.

Työmottosi?

You betta work bitch.