
Viikonloppukimppu
Drinkkirahat menevät nykyään leikkokukkiin.
Nyt ropisee aikuispisteitä: nykyään lempiasioitani viikonloppuisin on lähteä aamulla ilman krapulaa naapurustokävelylle ostamaan lähileipomoon tuoretta leipää, kiertämään naapuruston kirpputorit, käymään kaupassa ja ennen kaikkea ostamaan kotiin viikonloppukimppu.
En käy enää usein ulkona, joten olen päättänyt, että voin joka viikonloppu ostaa hyvällä omatunnolla yhden sinisen enkelin hinnalla kukkia itselleni (juuuust kidding, en ole ikinä tilannutkaan sinistä enkeliä – camparisooda ja dirty martini ovat lempidrinkkejäni).
Ja koska olen aika pihi muija, viikottainen kukkabudjettini on suhteellisen pieni (max 12€, kukat ovat ihan tosi kalliita!). Pieniä ovat myös erilaiset, tarkoituksella hankitutut pienikokoiset maljakkoni, joihin mahtuu kerrallaan noin neljä kukkaa. Se riittää mainiosti piristäväksi viikonloppukimpuksi.

Alan miettimään jo perjantaisin – joskus jo torstaisin – tulevaa viikonloppukimppuani. Mihin kukkakauppaan tällä kertaa menisin? Haluanko minimalistisen kimpun? Tosi rönsyilevän? Monta eri väriä? Extraoudon? Outous on viikonloppukimppujeni avainasana, sillä valitsen usein niin outoja yhdistelmiä, että jotkut kukkakauppiaat kommentoivat harkiten valittuja kimppujani ivalliseen sävyyn. Niihin kukkakauppoihin en enää mene. Valitsemani kukat ei sovi yhteen ja juuri siksi just sopii.
On niin kivaa leikkiä oman elämänsä floristia ja valita leikkokukkia kuten irtokarkkeja. Joskus kerään kävelyllä leikkokukkien lisäksi luonnosta lehtiä tai kepukoita. Viimeksi laitoin koristelkaalin kaveriksi lähipuiston hevoskastanjapuun kellastuneita oksia. En ole kyllä vieläkään varma sopikovatko ne oikein yhteen. Hällä väliä!












Pimeään vuodenaikaan viikonloppukimppu on erityisen piristävä: sen vieressä on ihana syödä viikon ajan aamupalaa ja illallista, kun ulkona on säkkipimeää.
Usein yhdistelen pöydälle kimpun seuraksi kotoa löytyviä outouksia, kuten Islannista roudatun reikäisen laavakiven, kirpparilta ostettuja savikukkoja tai simpukoita. Ensi viikolla haluan yhdistää tulevan viikonloppukimpun kirpparilta ostetun oudon savisen kissapatsaan kanssa, joka asuu nyt hedelmäkulhossa. Mikähän sen kanssa sopisi? Varmaan joku, joka just ei sovi.

-
-
Emma
Mäkin ostan viikonloppukimpun/kukan! Siitä on huomattavasti pidempään iloa kun niistä drinkeistä (etenkin seuraavana aamuna). Mun yläraja on 15€, sillä saa jo vaikka mitä ihanaa, esim mun suosikin Protean tai kolibrikukan. Mulla on yksi vanha maljakko jonka yks hassu sukulaistäti osti äitille kerran kirpputorilta. Äiti oli vähän närkästynyt että lisää kippoja tähän talouteen saatana (täti oli lievästi sanottuna hamstraaja), mutta musta maljakko on kaunis joten otin sen mukaan kun muutin kotoa. Se paljastui pari vuotta myöhemmin joksikin tuntemattomammaksi design-aarteeksi, eli täti on kyllä osannut asiansa.
-
Jenny La
Ihania!! Ja hiiteen tuollaiset ivalliset kukkakauppiaat. Se perusfloristin estetiikan taju ei ole koskaan kolahtanut itsellenikään.

More to read

Kuvareportaasi ja haastattelu: Emma Sarpaniemi
Kirsikka Simberg
Emma Sarpaniemen valokuvissa on outoa kauneutta ja raakaa pehmeyttä.

Ratkaisu vaatekriiseihin
Kirsikka Simberg
Vaatekriisit. Tämä laajalti vaiettu vitsaus saattaa saada kärsijänsä vaikuttamaan pinnalliselta ja pikkumaiselta, sillä eikö elämässä muka ole tärkeämpää tekemistä, kun vaatteiden miettiminen?

Zero waste -kosmetiikkaa
Oona Kauhala
Päivittäisessä käytössä olevan kosmetiikan ei tarvitse tulla muovipakkauksessa.
Hortensia. Vaaleanpunainen.