Telt­ta­ret­ki marras­kuus­sa

Teimme mielitiettyni Ilarin kanssa syksyinen pyörä- ja telttaretki Porkkalanniemeen.

Mentiin eka junalla Kirkkonummelle ja polkaistiin siitä 25km kohti Porkkalanniemen kärkeä.

Jännitti olla yötä teltassa marraskuussa.

Olemme suunnitelleet pyöräretkeä Porkkalaniemeen jo pitkään, ja viimeistään Matkailulehti Mondon julkaisema juttu Porkkalanniemestä sai meidät pakkaamaan retkitarvikkeet pyörälaukkuihin. Ensi kesänä aiomme polkea sinne suoraan Helsingistä kavereiden kanssa (55km per suunta). Tietty autolla ja ihan HSL:n busseillakin pääsee suoraan paikalle.

Porkkalanniemi on paikkana kiinnostava tietenkin mielenkiintoisen historiansa Neuvostoliiton miehittämänä alueena, mutta lisäksi kapea niemenkärki on karun ulkosaaristomaisen luontonsa ja näköalojensa takia upea lähimatkakohde. Ei mikään ihme, että Porkkalaniemestä on jo pitkään haluttu tehdä kansallispuisto. Kesällä Porkkalanniemi on varmaan vieläkin upeampi paikka, vaikka aurinkoisena päivänä marraskuussakin niemi oli mahtava retkikohde.

Päästiin perille Pampskatanin kärkeen juuri ennen pimeän tuloa. Kasattiin teltta, käytiin katsomassa auringonlaskua ja sujahdettiin telttaan makuupusseihin lämmittelemään. Jet-lagista kärsivä Mielitiettyni nukahti heti kuudelta, joten minä makasin teltassa neljä ja puoli (!!!) tuntia liikkumattomana makuupussissa – kuten suuri neuvostojohtaja mausolemiumissaan – kuunnellen Yle Puhe-kanavan keskusteluohjelmia. En liikkunut mihinkään, koska en uskaltanut mennä yksin pissalle pilkkopimeään.

Offtopic: vähänkö Yle Puhe on hyvä radiokanava. Ei todellakaan mikään mummokanava, mitä luulin sen olevan! Mahtavia ohjelmia, joissa keskustellaan kaikenlaisista asioista Tinderistä improvisaatioteatteriin, Rock-bändien valokuvaajista sarjakuviin ja yliluonnollisiin ilmiöihin. Suosittelen!

En muista millon viimeksi olisin ollut niin kauan paikallani tekemättä mitään. Oli ihan mahtavaa, maata vaan siellä pimeässä, kuunnella radiota ja merituulta. Ainut asia mikä harmitti oli se, etten ollut ottanut mukaan portviiniä tai sherryä. Tai edes viskiä. Se olisi auttanut lämmittämään makuupussin lämpötilaa vähän nopeammin.

Makoisten yöunien jälkeen kömmittiin ulos teltasta, tehtiin trangialla aamupuurot ja mentiin tutkimaan kallioita ja merenrantaa.

Keräsin myös kourallisen katajanmarjoja, joista aion uuttaa giniä, jonka voimme juoda sydäntalven aikaan suunnitellessamme uusia pyöräretkiä.

More to read

Rusettitukka

Kirsikka Simberg

Tärkeää: sido rusetti huolimattomasti kampaamattomiin hiuksiin.

Tyylimuusa: Jane Fonda

Kirsikka Simberg

Ihana, upea Jane Fonda. Kiitos! Olet inspiraationi!

Flow Festival – Nautin ja tanssin

Enni Koistinen

Kolme päivää festarointia. Mikä väsymys, mutta mikä ylen onnellinen fiilis.

Musla Abel

White Vetiver

Kirsikka Simberg

Syksy 2017 tuoksuu vetiveriltä, piparmintulta ja limetiltä.