&A: Stefanie Hagelstam, valmentaja ja urheilija"> &A: Stefanie Hagelstam, valmentaja ja urheilija">

Q&A: Stefa­nie Hagels­tam, valmen­ta­ja ja urhei­li­ja

"Tärkeintä on saada itsestään kaikki irti ja selvittää kuinka pitkälle voisi päästä."

Stefanie Hagelstam aloitti kuntosalilla käymisen aluksi laihtuakseen ja näyttääkseen paremmalta. Nyt neljä vuotta myöhemmin hän kilpailee Crossfitissä ja painonnostossa ja treenaa 3-4 tuntia päivässä tavoitteenaan nousta Suomen huipulle. Stefanie syö myös suklaata lähes päivittäin ja haluaa näyttää nuorille ettei mihinkään muottiin pitäisi yrittää mukautua, vaan olla ylpeä siitä mitä on.

Joskus saattaa ahdistua kun seuraa sosiaalisessa mediassa super motivoituneita treenaajia, koska saattaa tuntua ettei liikuntaa voi harrastaa mitenkään muuten kuin täysillä ja syömällä pelkkää raejuustoa ja rahkaa. Vaikka Stefanie ottaa harjoitukset ja kilpailut vakavasti, on hänen asenteensa esimerkiksi ruokaan ja kehonkuvaan todella rento ja hän on aina kannustanut ihmisiä liikkumaan omalla tavallaan, oli se sitten crossfit tai jokapäiväinen hyötyliikunta. Hän toimii super tärkeänä esimerkkinä monille, varsinkin nuorille!

Sinusta on tullut yksi seuratuimpia naiscrossfittaajia Suomessa. Mistä sait inspiraation urheiluun?
Kiva kuulla. Minulla on muuttunut inspiraatio ja motivaatio vuosien aikana ja se vaihtelee edelleen. Alussa inspiraationi oli laihtua ja yksinkertaisesti näyttää paremmalta. Jossain vaiheessa halusin vain näyttää hyvältä tietyn pojan edessä. Nyt motivaatio on muuttunut täysin ja saan inspiraatiota siitä, että tiedän että voivani nousta Suomessa CrossFitin huipulle jos teen asioita oikein ja jatkan kovaa työntekoa. Selkeät voimatason- ja kuntotason tulosten nousu motivoi todella paljon. Pidän myös siitä, että sitä voi tehdä samanhenkisten ihmisten kanssa. Urheilijan arki on jotain mistä nyt nautin paljon ja mahdollisuus tällaiseen elämäntyyliin motivoi ja tekee iloiseksi.

Millaista Crossfit on ja kenelle se sopii?
CrossFitin idea on kehittää tasaisesti eri fyysisiä ominaisuuksia. Siihen kuuluu mm. lihasvoima-, kestävyys-, nopeus-, ja notkeusharjoittelua.

Helposti ajatellaan, että CF:ssä on ainostaan kilpailupuoli, jossa rääkätään itseään. Tämä on se puoli mikä näkyy lähinnä ulospäin. CF kuitenkin sopii ihan kaikille ja tarkoituksena on nostaa kuntoa monella eri tasolla. Yksi hienoimpia asioita CF:ssä on hyvä fiilis, jonka laji tuo mukanaan. Ilmapiiri on tunneilla kannustava ja ketään ei jätetä yksin. Suurin osa CF:n harrastajista ovat lajin parissa jotta yksinkertaisesti voisivat arjessa paremmin. CF:n hyvä puoli on myös se, että jos jokin liike on liian vaikea, voidaan se “skaalata” jokaiselle asiakkaalle sopivaksi. Idea on, että tunnilla jokainen saa samantyylisen ärsykkeen treenistä, vaikka osa tekee eri painoilla ja liikkeitä eri skaalauksilla. On myös olemassa CF Kids ja CF Seniors -ryhmiä.

Mikä on unelmasi urheilun saralla?
Tärkeintä on saada itsestään kaikki irti ja selvittää kuinka pitkälle voisi päästä. Tavoite on toki olla Suomen paras CF:ssä. Jos ei minulla olisi tavoitteena olla voittaja, niin en välttämättä löytäisi tällä hetkellä motivaatiota treenata 3-4 tuntia päivässä. Nähtäväksi tietenkin jää, mihin asti pääsee. Tärkeintä itselleni on, että lähden selvittämään mihin rahkeet riittää. Jos en sitä tekisi nyt, niin tiedän että olisin vanhempana hieman katkera siitä, etten laittanut itseäni likoon. Haluaisin myös pärjätä hyvin painonnostokisoissa. Tänä vuonna olin SM-kisoissa neljäs (alle 75kg luokassa). Tavoitteena on päästä ensi vuonna mitalisijoille. Minulle tärkeää on myös kehittää itseäni koko ajan ihmisenä, pitää mieli vahvana ja nauttia elämästä olemalla läsnä tässä hetkessä.

Miten huollat kehoasi ja kuinka paljon käytät siihen aikaa?
Tässä olen melko tarkka. Käyn fysioterapeutilla kerran viikossa ja satunnaisesti hierojalla. Nukun yössä n. 9h ja lähes aina päiväunet. Päikkärit kestävät melkein aina 18min, jonka jälkeen herään automaattisesti kuin uutena ihmisenä, haha!

Käytän n. 30min aikaa lämmittelyihin ennen treeniä. Teen aina kevyen loppuverryttelyn, 5-10min. Jooga on erinomaista kehonhuoltoa, mutta sitä on tullut aika vähän tehtyä viime aikoina. Pyrin elämään mahdollisimman stressitöntä arkea, joka on lähinnä asennekysymys

Mikä motivoi sinua urheilijana?
Moni asia. Nautin urheilijan elämäntyylistä äärettömän paljon. Rutiinit ja säännöllisyys ovat arjen asioita, joista pidän. Minua motivoi myös hyvä treeniseura ja kiva ilmapiiri CF saleilla. Oma kehitys sekä muiden kehitys motivoi. Jos joku muu pystyy tekemään jonkun kovan tuloksen, miksi en minäkin pystyisi? Toivon, että näin ajateltaisiin myös minusta. Jos minä pystyn johonkin, niin pystyvät siihen muutkin. Näen valmentajan työssä asiakkaissa paljon potentiaalia kehitykselle, mutta usko itseensä on monella kadoksissa. Moni vähättelee omia taitojaan. Tykkään siksi kaivaa esiin itsevarmuutta asiakkaissa ja motivoidun siitä itse.

 Minua motivoi myös hurjan paljon se, että saan toimia joillekkin esikuvana. On niin siistiä, että varsinkin nuoret tytöt (ja pojat) katsovat minua ylöspäin. Se on tällä hetkellä yksi hienoimpia asioita, joita tiedän. On hienoa, että nuoret näkevät minun kauttani, että on olemassa erilaisia kehoja eikä mihinkään tiettyyn muottiin tulisi yrittää mukautua. Haluan näyttää, että pitää tehdä asioita joista nauttii ja olla ylpeä kehostaan sekä kaikkeen mihin se pystyy. “Unlock your potential” on hyvä iskulause.

Itseään ei kannata yrittää muuttaa joidenkin standardien tai muiden mieltymysten mukaan. Kannattaa olla itsensä paras kaveri!

Ketkä ovat esikuviasi?
Äitini on vahvin ihminen, jonka tiedän. Kouluratsastajasiskoni Stella on myös henkilö, jolla on uskomattoman vahva mieli. Uskon, että tulen oppimaan häneltä paljon urheilijan mielestä tulevien vuosien aikana.

CF-urheilijoita, joita ihailen ovat Sara Sigmundsdottir ja Samantha Briggs. Suomalaisista nimistä Emilia Leppänen, Paula Lehtinen, Henrik Haapalainen ja Valtteri Kallio ovat urheilijoita, joita arvostan erityisesti. Suomen painonnostajista Meri Ilmarinen on uskomaton.

Ulospäin sinulla näyttää olevan ihanan rento asenne syömiseen ja urheiluun, vaikka kilpailetkin. Miten tasapaino saavutetaan ja onko se haastavaa?
Asenteeni ruokaa kohtaan on hyvin rento. Mitään ei ole kieltolistalla, mutta koitan syödä paljon ja laadukkaasti. Kaloreita pitäisi saada reippaasti yli 3000 päivässä, joten tarpeellinen määrä ei ole aina helppo saavuttaa. Luulen, että ajatus että voin syödä paljon lihomatta on osasyy stressittömään asenteeseen. Viime vuonna tosin en syönyt tarpeeksi ja kärsin huonosta ruokahalusta, joten se itseasiassa toi jonkun verran stressiä. Tänä vuonna olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja ollut paljon aktiivisempi keittiössä ja ruokahalu on heti parempi. Viime vuonna söin hieman liian usein takeaway-ruokia, kuten pastaa ja pizzaa. Välillä olen arjessa nimittäin hieman liiankin laiska. Syön kyllä edelleen suklaata ja pekonia lähes päivittäin, mutta katson että tulee myös syötyä paljon kasviksia ja hedelmiä. Asenne urheiluun on tarkka ja melko joustamaton. Nautin äärettömästi kovasta työstä ja tykkään olla uupunut päivän jälkeen. Treenin aikana en tykkää liikaa jutella tai sosialisoida, vaan koko fokus tulisi olla päivän harjoituksessa. Treenin jälkeen on kiva jäädä salille hengailemaan, juomaan kahvia ja jutustelemaan.

Mitä mieltä olet bikinifitness villityksestä?
En ole ikinä ollut siitä niin hyvää mieltä, mutta siinä on joitakin hyviä puolia. Hyvät puolet ovat se, että laji motivoi muita liikkumaan ja moni saa urheilijoista puhtia omaan tekemiseen. Ulkonäkö on kuitenkin mielestäni liian keskeisessä roolissa. Matala rasvaprosentti, varsinkin naisilla, tuo myös omat riskinsä terveydelle. Tietenkin ymmärrän, että kaikissa kilpaurhelulajeissa on olemassa omat riskinsä, myös minun lajeissani. Näen fitnesslajit ehkä enemmän oman kehon taidelajina, kuin urheilulajina. Toivon nuorten ottavan oppia enemmänkin CrossFitistä, voimistelusta ja painonnostosta kuin fitnesslajeista. Lopuksi en kuitenkaan tiedä mitä kaikkea fitness vaatii, joten en väitä sanojen olevan faktoja, pelkästään tämänhetkinen mielipide. Voi olla, että se joskus muuttuu.

Mitä teet lepopäivinäsi?
Nukun, syön, käyn kaupoissa, näen ystäviä, kuuntelen klassista musiikkia ja vietän aikaa läheisten kanssa. Siivoan ja mietin tulevia treenejä.

Kohta kaikki lehdet ja netti täyttyvät taas kesäkuntovinkeistä. Mikä on mielestäsi hyvä kesäkunto? Ja miten sen saavuttaa?
Kesäkunto kuulostaa itsessään hieman hätäiseltä ja tilapäiseltä ratkaisulta. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että se yritetään saavuttaa nopeasti mikä myös tarkoittaa sitä, ettei se ole pysyvää. Lähes kaikki nopeasti saavutettava asia on nimittäin nopeasti katoavaa. Pikadieetit ja nopeat laihtumismetodit tulisi siis täysin unohtaa.

 Jos nyt aloittaa kuntoilun ja terveellisemmän elämäntyylin, niin tulee olemaan kesään mennessä paremmassa kunnossa, kuin tällä hetkellä. Ei kannattaisi kuitenkaan olla vastuuton ja yrittää löytää oikotietä onneen, vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja aloittaa säännöllinen aktiivinen kuntoilu ja terveellinen ruokavalio. Terveellinen ruokavalio tarkoittaa säännöllistä, monipuolista ja puhdasta ravintoa. Näännyttäminen ja light-tuotteilla eläminen on oman kehon sabotointia ja loitontaa yhteyden omaan kehoon ja mieleen.

Mikä on lempi herkkusi?
Suklaa ja lakritsi (samaan aikaan), lasi maitoa, maapähkinävoi, irtokarkit… Mokkapalat, toffee, kahvi. Coca-cola!

Kumpaa tuhlaat mielummin: aikaa vai rahaa?
Tykkään viettää päiviä, jolloin en tee yhtikäs mitään ja vain olen. Nukkuminen ja lepääminen on silloin isossa roolissa. Siinä mielessä voisi sanoa, että tuhlaan mielummin aikaa, mutta se ei kuitenkaan tunnu tuhlaamiselta. Se itse asiassa tuntuu enemmän siltä, että laittaisin rahaa pankkiin. Pidän myös pitkistä ajomatkoista itsekseni, jolloin kuuntelen musiikkia ja metsästän uusia treenibiisejä soittolistaani. Tietyllä tavalla en siis yritä ujuttaa paljon tekemistä päivääni. Raha ei kuitenkaan tuo millään tavalla onnea ja se on tärkeä tiedostaa.

Viimeisin ostoksesi?
Ruoka-aineksia ja treenivaatteita.

Miten inspiroisit ihmisiä liikkumaan enemmän?
En voi kertoa ihmisille yksittäisiä syitä, miksi heidän tulisi pyrkiä liikkumaan. Kaikki tietävät jo, että urheilu tekee hyvää keholle ja mielelle ja vähentää riskejä sairastua. Ulkopuolisten syiden takia ihminen nimittäin liikkuu vain hetken, jonka jälkeen kuntoilu jää jos ei uutta motivaation lähdettä löydy. Tärkeintä kunnon saavuttamisessa on säännöllisyys ja siihen tulisi pyrkiä. Siksi kehottaisin ihmisiä miettimään henkilökohtaisia syitä liikkumiseen: Miten ajattelet paremman kunnon tuovan lisä-arvoa päivääsi? Miten näet voivasi paremmin, kun olet saavuttanut tavoitteesi? Miksi edes haluat liikkua? Mitkä ovat sinulle tärkeimmät syyt siihen, että olet paremmassa kunnossa? Saavutuksista tulee olla ylpeä ja urheilusaavutusten kautta voidaan myös ymmärtää pystyvämme saavuttaa elämässä muita asioita, kunhan olemme valmiita panostamaan aikaa niihin.

 Urheilusta voisi tulla se hetki viikosta, jolloin nollaamme ajatuksemme kaikesta arjen stressistä ja suomme itsellemme ajan jolloin ei tarvitse miettiä yhtään mitään. Uudet treenivaatteet, treenimusiikki, treeni-idolien seuraaminen ja yhteistreenit kaverien kanssa voivat olla raktaisevia asioita, jotka saa liikkeelle.
Kuvat: Tuomas Hinkkanen ja Sandra Hagelstam

More to read

Rusettitukka

Kirsikka Simberg

Tärkeää: sido rusetti huolimattomasti kampaamattomiin hiuksiin.

Kaasuauto

Kirsikka Simberg

Meidän auto on pieni vaaleansininen Daewoo Kalos. Sama merkki, joka autojen lisäksi valmistaa myös kodinkoneita.

Musla-kalenteri 2017

Kirsikka Simberg

Musla 2017 -kalenterin kuvitti Taika Mannila. Se on nakukalenteri.

Weranna’s

Kirsikka Simberg

Uusi kaupparakkaus Helsingissä. Eettisiä sisustustavaroita maailmalta.