Eri liikkeiden tekniikoiden opettelu on ihan toissijaista, eikä läheskään yhtä hauskaa ja mielenkiintoista.

PERIKSIANTAMATTOMUUS
Urheilu toi elämääni periksiantamattomuuden tunteen ja uutta itsevarmuutta. Tein realistisia tavoitteita ja saavutin ne. Menin salilla treenaamaan kovakuntoisten urheilijoiden viereen, jotta kehittyisin yhtä hyväksi. Haluan toimia samalla tyylillä myös töissä ja muissa harrastuksissa. Olen oppinut laittamaan itseni tilanteisiin joissa olen kaikista kokemattomin. Heitän itseni tahallaan kylmään veteen ja stressaan miten selviydyn ja sitä kautta opin. (Vaikka se onkin aika kauheaa.)

TAVOITTEET
Sana “tavoite” tuntuu olevan monelle mörkö, vaikka oikeasti tavoitteet ovat parasta mitä tiedän! Realistiset tavoitteet ja niiden saavuttaminen antaa motivaatiota treeniin ja kaikkeen muuhunkin tekemiseen. Mielestäni tavoitteiden karttaminen siksi, ettei ole “kilpailijaluonne” on tyhmää. On vaikeaa kehittyä missään elämän osa-alueessa ilman selkeitä tavoitteita.

TULOKSET
Harrastuksen alussa tärkeimpänä asiana pidetty juttu. Oli kyse sitten mistä lajista tai tavoitteesta tahansa, on tuloksia saatava alkuun jotta motivaatio pysyy. Tulokset eivät kuitenkaan voi olla urheiluharrastuksen ainoa motiivi; jos ei nauti yhtään siitä mitä tekee, ei harrastus tule todennäköisesti olemaan pitkäaikainen. Tulosten tavoittelu opetti minut tavoittelemaan tuloksia myös muilla elämäni osa-alueilla, pyrin opiskeluissa ja töissä parhaaseen mahdolliseen.

VAATTEET
Treenivaatteiden kautta pukeutumiseeni on noussut pääkriteeriksi mukavuus ja urheilullisuus. Hyödynnän treenivaatteita joskus myös arkipukeutumisessa ja jopa juhlissa; esimerkiksi nämä mustat treenilegginssit olivat päälläni karonkassa.

OPPIMINEN JA KYSELY
Kiinnostuessani treenaamisesta otin siitä selvää KAIKEN. Kysyin esimerkiksi “Onko tihkusateessa juokseminen hyväksi keuhkoille?” Googletin asioita jotka liittyivät intohimooni ja hankin mentoreita joilta kyselin heidän kyllästymiseensä asti kaiken. Silloin opin, että intohimot eivät tule niitä etsimällä, ja kun niitä tulee, niistä pitää ottaa kaikki irti. Jos haluaa oppia jotain, kannattaa etsiä ihmisiä jotka ovat ammattilaisia ja voivat auttaa kehittymään. Kannattaa mennä heidän mukaansa katsomaan kun he tekevät työtään ja kysyä kaikki mikä aiheessa kiinnostaa. Kirsikka kirjoitti mentoroinnista aikaisemmin täällä.

LEPO
Liikkuminen opetti minut myös lepäämään. Vaikka opinkin sen kantapään kautta, tunnen nykyään kroppani läpikotaisin ja tiedän mitä se milloinkin tarvitsee. Raskaiden töiden jälkeen kroppani kaipaa vain avocadoleipiä, Netflixiä ja unta.

KÄRSIVÄLLISYYS
Olin aikaisemmin super kärsimätön kaikessa. Tulokset urheilussa eivät kuitenkaan tule käskemällä tai toivomalla, vaan tekemällä ja ajan kanssa. Se opetti minut ottamaan rauhassa myös muut asiat.

Olen oppinut myös arvostamaan terveyttä ja raajojani. Loukkaantumisten takia en ota toimivaa kroppaa todellakaan itsestäänselvänä asiana.

On ihanaa olla terve!