
Terassikesä
Mökkiterassin suunnittelu ja rakentaminen.
Viime kesänä yksi meidän pitkäaikainen haave toteutui, kun teetettiin terassi mökille. Itseasiassa kaksi! Yksi mökin yhteyteen ja toinen saunalle.
Terassi vaikuttaa aika paljon siihen, millaista mökillä on olla, sillä se toimii mökin ja saunan jatkeena, ikäänkuin jatkettuna olohuoneena.
Terasseja alettiin rakentaa aika myöhään kesällä, joten pääsemme kunnolla nauttimaan niistä vasta tänä vuonna, mutta jo viime syksynä ja loppukesästä oli jotain tosi spesiaaleja hetkiä: aamukahvit auringonnousun aikaan, sauna-vichyn juomista terassin rappusilla. Meidän esikoinen oli juuri oppinut kävelemään ja juoksi terassin päästä päähän ja ilakoi ison tyhjän tilan vapautta. Ne oli parhaita hetkiä!
Terassin materiaaliksi valitsimme Kestopuun, koska se on kotimainen ja kestävä materiaali. Meidän mökki on saaressa ja sääolosuhteet ovat aika kuluttavat, vaikka saari on suuri eikä talo ole rannan välittömässä läheisyydessä. Olemme huomanneet sään aiheuttaman kulutuksen esimerkiksi mökin ulkoseinässä, josta vain pari vuotta sitten laitettu uusi maalipinta jo nyt ropisee pois. Ärsyttää sellainen!
Olis ihanaa, jos ihan joka vuonna ei olisi jotain isoa työtä tehtävänä mökillä, vaan voisi keskittyä kasvatuslaatikoiden kultivoimiseen. A girl can dream!




















Yllä: Tunnelmia viime kesältä. Kasvatettiin papuja ja rakennettiin terassia. Mansikka-fetasalaattia syötiin monta kertaa viikossa, koska lähitilan mansikat oli niiiiiiin hyviä! Meidän omat mansikat tuottaa vaan joku 10 marjaa kesässä, koska kukaan ei muista kastella niitä.





Halusimme valita ympäristölle ystävällisen terassimateriaalin
Emme käytä mökillä mitään ei-luonnollisia torjunta-aineita ja hoidamme puutarhaa luomumenetelmin. Myös ripaus laiskuutta on luonnolle hyväksi: kaikkea ei kannata kitkeä ja raivata. Meillä on yksi iso kukkapenkki, joka on istutettu täyteen perennoja, mutta niiden lomissa heinät ja rikkaruohot saavat kasvaa vapaasti ja joukkoon on laitettu monia perhos- ja mehiläisystävällisiä kasveja.
Siksi kiinnosti myös ympäristön kannalta järkevä terassimateriaali.
Meitä ei kiinnosta rakentaa terassia montaa kertaa meidän elämän aikana, joten halusimme valita kestävän rakennusmateriaalin ja sellaisen, joka ei vaadi paljon huoltoa /maalaamista tms. Mökin terassi rakennettiin korkeille jaloille, maahan valettujen betoniperustuksien päälle. Pitäisi kestää! Saunan terassi taas rakennettiin suoraan kallion päälle. Kestopuu soveltuu molempiin. Musta tuntuu, että se terassi on nyt kestävämpi kuin itse sauna, joka ainakin ulkopuolelta repsottaa vähän sieltä sun täältä.
Kestopuun raaka-aineena käytetään suomalaista mäntyä, joka on korjattu sertifioiduista metsistä. Kestävä metsänhoito ja sertifiointi takaavaat, että raaka-aine on peräisin vastuullisista metsäresursseista. Lisäksi Kestopuu on kyllästetty sellaisilla kuparipohjaisilla suoja-aineilla, jotka ovat Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymiä. Suomessa kyllästetyn puun tuotantoa valvotaan tarkasti. Sillä pyritään varmistamaan laadun, eli tuotteelta vaadittavan kestävyyden lisäksi se, ettei suoja-aineita käytetä enempää kuin on välttämätöntä.


Miltä terassin pitäisi näyttää?
Terassin suunnittelussa kriittiset vaiheet olivat terassin koko, materiaali ja muoto. Suunnitelmien äärellä huomasin, etten ole koskaan ennen pohtinut, minkä kokoinen tai muotoinen terassin pitäisi olla. Ensin pelkäsin, että tulee liian suuri, että se näyttää isolta laiturilta. Sitten aloin pelkäämään, että tuleekin liian pieni eikä mahduta kattamaan terassille pitkää pöytää rapujuhliin. Rapujuhlia odotan tosi paljon.
Mittasimme lopulta pinta-alan tekemällä köydestä unelmiemme terassin ääriviivat ja siirtämällä niiden sisälle terassikalusteet. Kestopuun sivuilla on terassin rakentamiseen tehty opas, joka oli meille tois hyödyllinen. Siellä on myös terassilaskuri, jonka avulla voi laskea, kuinka paljon ja mitä materiaalia oma terassi tarvitsee. Me ostimme lankkua ilman uraa ja kapeaa rimaa “aidannetta” varten.
Kestopuuta on monen väristä, me valitsimme “vihreän”, joka ei siis ole oikeasti vihreää, vaan ihan luonnollisen väristä, mutta joka auringossa harmaantuu. Meidän mökki on vaalea ja maalataan se pian uudestaan valkoiseksi ja ikkunan karmit vaalean harmaiksi. Ajateltiin, että harmaantuva terassi näyttää varmaan ihanalta valkoisen mökin kyljessä.
Tänä kesänä suunnitelmissamme on rakentaa pergola tuomaan varjoa terassille, mutta emme vielä ole ihan päättäneet millainen. Aluksi haaveilimme jostain köynnöstävästä kasvista, joka kiipeäisi pergolan sivua. Toisaalta olemme miettineet myös kankaan pingoittamista pergolan varjoksi. Joku ihana pitsipurje! Päätimme, että testaamme ensin kangasta ja tarkkailemme miten se toimii tänä kesänä ja pohdimme istuttamista vasta sitten.
Terassin perustuksia varten oli pakko kaivaa sellaiset syvät kuopat, joihin liimapuupölkit valettiin kiinni. Muutenkin perustukset teki ammattirakentaja, mutta osan rimoituksesta teimme itse ja säästimme vähän rahaa. (Teimme, eli Tuukka teki. Mutta mökillä on aina niin, että jos toinen tekee töitä, joutuu toinen olemaan koko sen ajan lapsenvahti yksin. Varsinkin ihan pienen vauvan kanssa se on välillä tylsää, sori vaan vauva.)








Saunan terassi rakennettiin useampaan tasoon maan epätasaisuuden takia. Yksi ihana hetki oli, kun terassin rakentajat siirsivät terassin alta mehikasveja turvaan ja istuttivat ne sivummalle. Liikutti ja ilahdutti!

















-
-
Kirsikka Simberg
Moikka!
Hmmm, mä ymmärsin toisin! Ainakin kestopuun sivuilla sanotaan näin:
”Kyllästetyllä puulla on Suomessa oma kierrätysjärjestelmänsä. Käytöstä poistettu kyllästetty puu tulee toimittaa kunnallisiin jätepisteisiin tai jätelaitoksille. Elinkaarensa päätteeksi kyllästetty puu hyödynnetään energiaksi.”
Ja: ”Suomalainen kyllästysteollisuus on edelläkävijä kyllästetyn puun kierrätyksen järjestämisessä. Meillä Suomessa on kansainvälisesti ainutlaatuinen keräys- ja kierrätysjärjestelmä painekyllästetylle puulle.” ”Kun kestopuutuotteet käytön jälkeen hyödynnetään energiaksi, niistä ei vapaudu ilmakehään sen enempää hiilidioksidia kuin puuhun kasvun yhteydessä on varastoitunut. Poltossa savukaasut puhdistetaan ja tuhka käsitellään.”
”Voimalaitoksella kyllästetystä puupolttoaineesta tuotetaan höyryä, joka hyödynnetään lähellä sijaitsevan puujalostustuslaitoksen tuotantoprosesseissa. Lisäksi puupolttoaineesta tehdään sähköä valtakunnan verkkoon.”
🙂
-
Maiju Lehtimaki
Kyllä, sen voi polttaa laitoksessa kuten moni muukin tuottamamme jäte. Kiertotaloudellisesta näkökulmasta polttaminen ei kuitenkaan ole kierrätystä. Kunnalliset jätelaitokset, esim. HSY, luokittelee painekyllästetyn puun vaaralliseksi jätteeksi, koska se tosiaan vaatii polton yhteydessä erityisiä järjestelyitä aiheuttamiensa kaasujen takia. Tästä syystä en markkinoisi sitä ”ympäristöystävällisenä”, vaikka parempi vaihtoehto se luultavasti onkin kuin esim. muovilla höystetyt komposiittimatskut ☺️
Maiju
-
Kirsikka Simberg
Mä siis operoin sen perusteella, mitä internetin lähteistä olen löytänyt ja yksi pointti, joka nousee näissä vertailuissa merkittävänä esiin, on puutavaran kuljetus ympäristöä merkittävästi kuormittavana asiana ja että lähellä tuotettu, vastuullisesti kasvatettu kotimainen puutavara olisi sen takia ympäristön kannalta erinomainen vaihtoehto, verrattuna esim tohon Accoyaan, jota ei kai tehdä Suomessa? (Se kai kyllästetään ja tehdään sahatavaraksi Alankomaissa, mutta en löytänyt tietoa siitä, mistä puut kaadetaan? Tiedätkö sä? )
Ja siis meidän terassihan on jo rakennettu, heh, mutta aihe kiinnostaa! Ympäristöasiat tuntuu usein olevan sellaisia, että tosi moni seikka vaikuttaa siihen, miten joku tuote vaikuttaa ympäristöön. (Jos vertaa vaikka ruoka-asioihin, on vaikea saada jotain absoluuttista totuutta siitä, onko järkevämpää syödä esim lähiruokaa, joka ei ole luomua, vai muualla tuotettua luomua ja sit pitää aina ottaa huomioon hävikki ja pakkaukset yms yms) Tässä mietin, että miten verrata kuljetuksista aiheutuvia päästöjä uusiokäytön mahdollisuuksiin. Poltettaessa puutavaralla, joka on biomassaa, korvataan fossiilisen polttoaineiden käyttöä, mutta miten etikkakyllästetty puu kierrätetään /mihin se voidaan käytön jälkeen käyttää? Et esim, jos olis vanha terassi, joka lähtisi kiertoon, niin mitä siitä valmistettaisi?
Ja joo, kyllästettyä puuta ei suositellakaan vietäväksi kunnalliselle jätelaitokselle, vaan noille niiden omille pisteille, joiden kautta puuaines voidaan hyödyntää energiaksi.
-
-
Sini
Mistähän toi ihana viimeisen kuvan patja on? Olen katellut samanlaisia futonjuttuja terassille viime aikoina.
-
Kirsikka Simberg
Tää on monta vuotta sitten ostettu Mokosta. Oon nähnyt vastaavia joskus ainakin Armaksessa!
-
-
Essiiii
Moikka!
Tää kyssäri ei liity mitenkään tähän postaukseen, mutta olisin tosi kiitollinen, jos kertoisit minkä kokoinen tää sun r-collectionin anorakki on? Tarkoitan siis tätä: https://musla.fi/kirsikka/rakastan-r-collection/
Jutusta sain sellainen vaikutelman, että koko ois xl? 🙂-
Kirsikka Simberg
Moikka! Joo se on XL! 🙂
-

More to read

Puutarhurin uudet vaatteet
Kirsikka Simberg
City-puutarhuri pukeutuu tänä vuonna Fiskarsin uuteen urbaaniin vaatemallistoon.

Elisa K:n kotona ja vaatekaapilla
Kirsikka Simberg
Täällä asuu suosikki Instagram-tilini ylläpitäjä.
Moi! Kommentti muuten kivaan juttuun: kestopuu eli painekyllästetty puu on kyllä pitkäikäistä, mutta elinkaarensa päässä kierrätyskelvotonta ongelmajätettä. Ympäristön kannalta turvallisempi ja kestävämpi vaihtoehto on siis esim. etikkaliuoksella kyllästetty puuaines.
Terkuin Maiju, arkkitehti