Aamukahvilla(kin): uudet rutii­nit

Loma on hyvää aikaa kokeilla uusia elämäntapoja.

Mä meen nyt suoraan asiaan ja kerron, että aloitan nykyään kaikki mun aamut vehnänorasjauhejuomalla ja bulletproof- eli rasvakahvilla. 

Sekoitan vehnänorasjuoman sheikkerissä veden, sitruunan ja suolahyppysellisen(mineraaleja, koska niin kuuma!) kanssa.

Mun kahvikokeilu alkoi, kun Katja tuli meidän mökille kylään. Ja kun sanon kahvikokeilu, niin puhun oikeestaan vähän isommasta elämäntapamuutoksesta.

Olin silloin jo aloittanut vehnänorasjauheen juomisen aamuisin, koska satuin saamaan sitä eräistä kuvauksista, enkä halunnut sen menevän hukkaan. Viherjauheet oli ehkä jo siis vähän pehmentäneet mun luontaista ”terveyshumpuukivastarintaa” kun Katja alkoi puhumaan ketogeenisestä ruokavaliostaan. (Joskus mä suhtaudun terveystrendeihin tosi epäluuloisesti.)

Katja kertoi omista kokemuksistaan ja meillä oli pitkät keskustelut aiheesta. Mä oon tehnyt kevyitä pätkäpaasto-kokeiluja aikaisemmin ja ne ovat olleet mulle aika vaivattomia ja positiivisia kokemuksia. Rasvapaaston ja pätkäpaaston yhteensovittaminen kiinnosti. En kuitenkaan halua kirjoittaa noista aiheista yksityiskohtaisesti, koska en ole todellakaan mikään ekspertti niissä. Kannattaa tehdä omaa tutkimustyötä, jos noi aiheet tuntuu kiinnostavilta!

Voin kuitenkin kertoa miksi oma kiinnostukseni heräsi.

Ensinnäkin Katja näyttää ihan älyttömän hyvinvoivalta. Olen tuntenut Katjan jo vuosia ja näen näillä mun humpuukia karsastavilla silmillä ihan selkeän eron – ei sillä, että hän olisi koskaan ollut mitenkään raihnainen, mutta Katja on siis tosi hehkuvan ja energisen näköinen ja oloinen. Siihen vaikuttaa varmasti myös se, että Katja liikkuu joka päivä. (Mun unelmat on voittaa lotossa ja olla sellainen ihminen joka urheilee joka päivä.)

Lisäksi Katja kertoi saaneensa ketogeenisestä ruokavaliosta apua myös hormonaalisiin juttuihin.

Mä oon mun koko elämän kärsinyt epäsäännöllisestä ja tuskallisesta kierrosta. Pahimpina päivinä syön 600 – 800 mg buranaa neljä kertaa päivässä ja mulla saattaa silti tuntua selässä jomotusta, eikä burana tietenkään auta turvotukseen yhtään. En ole ikinä saanut yhdeltäkään lääkäriltä mitään muuta, kun uuden reseptin buranaa. Olen käynyt akupunktiossa. En oikein osaa sanoa auttoiko se. Akupunktiolääkäri sanoi, että jos saan lapsia, se varmaan auttaisi, mutta en varmaan saa, kun mulla on sellaiset sen ja sen laatuiset kivut, ettei se varmaan onnistuisi.

Viimeksi lääkärissä käydessäni multa löydettiin myooma, mutta sille ei tehdä mitään, koska se on hyvänlaatuinen. (Ei tunnu siltä, se tuntuu tosi paskamaiselta.) Googlatessani asiaa, huomasin, että melkein kaikki myoomien aiheuttamat oireet ovat mulle ihan perusarkea. Internet sanoo, että myoomat ovat todella yleisiä, eivätkä välttämättä vaarallisia, mutta että niitä voi omilla elämäntavoilla jonkin verran ”hoitaa.”

Olen tutkinut Gooppia ja erilaisia holistisia parannusehdotuksia ja neuvo on lähes poikkeuksetta yksinkertainen: ei sokeria, ei gluteenia, ei muovia kotona, pelkästään luomuruokaa ja luonnonkosmetiikkaa.

Lyhyestä virsi kaunis: päätin kokeilla. (Ei tää taida enää olla lyhyt virsi?) Olen karsinut ruokavaliostani kaikki sokerit ja vähentänyt kaikki hiilihydraatit ihan minimiin.

Meillä syödään mahdollisimman paljon luomuruokaa kotona jo nyt ja kaupunkiin palatessani, aion taas hyödyntää Helsingin rekorinkiä ruokaostoksiin.

Edessä on myös meikkipussin muuttaminen kokonaan luomuksi. Se on jo 80% luonnonkosmetiikka, mutta siellä on vielä ei-luomu ripsiväri, meikkivoide ja aurinkopuuteri.

Goals

Mun ensisijainen toive on, että mun ei tarvitsisi vetää kaksin käsin buranaa säännöllisesti joka kuukausi. Kiinnostaa myös: turvotuksen vähentäminen ja hyvä mieli.

Sokeri vaikuttaa joidenkin tutkimuksien mukaan tosi paljon mielialaan ja viimeisien vuosien aikana mä oon muuttunut (vai oonko mä aina ollut, en tiedä) ahdistuneemmaksi ja vähän surumieliseksi. Jos ruokavaliolla voi vaikuttaa – ja monet sanoo, että voi – niin haluan kokeilla.

Rasvakahvista

Mä todellakin toivoisin, että tolla juomalla olisi suomeksi joku muu nimi. Niin kamalan kuuloinen asia. Mutta tosi hyvää.

Laitan omaani luomuespressoa, ruokalusikallisen luomukookosöljyä ja luomu Gheetä. Sekoitan blenderissä tasaiseksi.

Kun seoksen sekoittaa blenderissä, siitä tulee tosi kermaista ja vähän umamisen makuista. Siis oikeesti hyvää. Tuukkakin juo sitä. Katja sekoittaa omaansa myös MCT öljyä ja riisinlesejauhetta, eli tocoa. – Joo, apua superfood alert, humpuukihälytyskellot. Lol. Se parantaa kahvin koostumusta ja tekee siitä entistä kermaisempaa.

Saan kahvista niin paljon energiaa, ettei mun tarvitse syödä aamiaista vaan jaksan hyvin lounaaseen asti. (En oikein ikinä syö aamiaista, joten se sopii mulle hyvin.)

Uusista tottumuksista

Nyt sokerittoman ja lähes hiilihydraatittoman syömisen jälkeen tunnen oloni tosi hyväksi. Tuntuu kevyeltä ja kylläiseltä, vaikka syön tosi paljon rasvaa.

Mahdollisista kiertoon vaikuttavista seikoista en tietenkään osaa vielä sanoa, mutta olen iloinen tästä lomasta, sillä mulla ei olisi arjessa aikaa, eikä energiaa tutustua johonkin uuteen rutiiniin näin syväluotaavasti. En usko ainakaan, että olisi. Luin jostain, että uusia terveellisiä tapoja pitäisi jatkaa vuoden ajan, että todelliset hyvät vaikutukset voidaan luotettavasti todeta.

Lomalla uusien tapojen opettelu on ollut helppoa. Toivon, että pystyn jatkamaan, kun loma loppuu. Mulla ei todellakaan ole mikään maailman paras itsekuri, päinvastoin: teen aina mitä huvittaa. Lisäksi mun työ luo tiettyjä haasteita.

Toivottavasti olis niin hyvä olo, että haluaisin pitää kiinni siitä.

Mä ajattelin ennen, etten koskaan pystyisi juomaan kahvia ilman (kaura)maitoa. Espressonkin join aina sokerin kanssa. Ja sit kuitenkin heti kun päätin, että teen tän uuden jutun mun hyvinvoinnin takia, kahvi maistui mulle mustanakin. Ihan kuin olisi aina maistunut.

Moni asia on mind over matter. Ei pitäisi liian helposti ajatella, ettei pysty tai kykene, vaan koska on tottunut. Siis kysehän on vaan maidosta. Nyt tuntuu ihan tyhmältä, että antaisin MAIDON jotenkin määrittää mun elämää.

Iittalan uudet Teema-kuppien värit: pellava ja hunaja.

Välihuomio: Iittalan ylpeänä yhteistyö-ambassadorina haluan ilmoittaa, että nämä kuvien kupit ovat Iittalan Teema-sarjaa.

Nämä pienet valkoiset = so chic. En edes tiennyt, että Teemaa saa näin hienostuneessa minikoossa.

Isommat ”perus” teemat ovat meidän joka aamuiset aamukahvikupit ja mulla on niistä tän kesän uudet värit: pellava ja hunaja. Niistä löytyy myös ihanat ruusu ja laventeli

En kirjoita tästä siksi, että koittaisin suositella mitään terveysratkaisuja kenellekkään. Tää on vaan mun elämäntilanne ja mulla on tosi kiva olo, kun tuntuu, että on ehkä jotain konkreettista, mitä voin tehdä omaksi hyväkseni.

Consistency is key and so are friends!

Toinen asia, mikä tuntuu hyvältä on puolison tuki! Mua jännitti, että suostuuko Tuukka syömään mun kanssa pelkkää ”terveysruokaa”. Meillä on pieni kahden hengen perhe, jossa syödään aina yhdessä ja elämänmuutosta helpottaa, jos saa läheisiltä siihen tukea.

Jos toinen syö vieressä irtokarkkeja joka ilta, voi olla tosi vaikeeta (ainakin alussa) pidättäytyä niistä. (Mulle se olisi ihan mahdotonta.)

Terveydessä johdonmukaisuus ja jatkuvuus on tärkeää. Tuukka on ollut tosi messissä, mikä on tehnyt tästä vaan tosi kivaa, eikä yhtään hankalaa tai sellaista, että mulla olisi luopumisen tunne. Myös Katjan tekstari-hotline on ollut best!

Jos teillä on siellä kaveri tai puoliso, joka koittaa olla jollain tavalla parempi tai terveempi tässä elämässä, niin sanon vaan, että se on iso lahja, jos voi auttaa toista sellaisessa.

Secon hand -eväskori kesäretkellä, jolle osallistui monta luonnon ystävää, eikä yhtään kertakäyttöastiaa. 
Mukit saatu osana Iittala-vuosiyhteistyötä.

More to read

Kaikki mulle heti nyt -kulttuuria vastaan

Mia Frilander

Don't buy now, don't regret later.

Zero waste -haaste

Mia Frilander

Kuukausi ilman muovia.

Rintsikoista

Mia Frilander

If you got them, flaunt them.

Kaikki irti syysmasennuksesta

Kirsikka Simberg

Syksy on ihanaa ja joskus hieman masentavaa aikaa. Seitsemän vinkkiä astetta antoisampaan melankoliaan.