Annaleena Hakola on juuri nimitetty Hakola-huonekalufirman toimitusjohtajaksi. Tehtävä tuntui kuulemma ensin vieraalta, sillä luovaan ajatteluun taipuvaisena, hän ei kokenut olevansa numeronpyörittäjätyyppiä.  “Sitten jossain vaiheessa mä vaan tajusin, ettei sitä toimitusjohtajan työnkuvaa ole missään ennalta määrätty. Me ollaan Hakolalla aina koitettu miettiä, miten  voisimme tehdä asiat jotenkin omalla tavallamme, miksei tätäkin asiaa.”

Nyt Hakola aikookin rekrytoida Annaleenan, uuden luovan toimitusjohtajansa rinnalle kaupallisen johtajan: “Jonkun numeroista kiinnostuneen tekijän vastaamaan kasvun haasteisiin.”

Hakola on muutenkin tehnyt rohkeita ratkaisuja, esimerkiksi avaamalla verkkokauppansa tänä keväänä kilpailijoilleen, kotimaisille designalan yrityksille, joilla ei ole omaa verkkokauppaa. Tosin Annaleena korostaa, ettei näe yrityksiä heidän kilpailijoinaan, vaan uskoo, että kotimaisten yritysten tulisi yhtenä rintamana kilpailla ulkomailta tuotavaa halpatuotantoa vastaan. Hakolan Ystävät -mallisto oli rohkea idea, mutta osoittautui myös kannattavaksi.

Annaleenan kanssa puhuessa on selvää, että hän arvostaa kotimaista käsityöperinnettä ja designia. Hän puhuu intohimoisesti eri tekijöiden osaamisen yhdistämisestä (vaikkapa italialainen korinpunonta ja jurvalainen puuseppäosaaminen) ja Hakolan tehtaalla työskentelevistä ihmisistä.

Keskustelemme myös Hakolan tulevaisuudesta ja maltillisesta kasvusta: ”Ei se ole tärkeintä, että yritys vaan kasvaa ja kasvaa, että kokoajan pitäisi tehdä enemmän ja enemmän voittoa. Tärkeämpää on mitä tehdään ja miten tehdään.”

Annaleena myöntää, että joskus perhe-elämän ja työn yhdistäminen on ollut haastavaa ja vaatinut erityisjärjestelyjä. Annaleenan mies on tehnyt pitkän uran, ja on ollut nyt valmis antamaan tilaa Annaleenan työlle, ottamalla enemmän vastuuta kotona. Lisäksi perheen kotona käy lastenhoitaja kaksi kertaa viikossa. (Kirjasin tän ylös, mun omaksi tulevaisuuden unelmaksi!)

Annaleena asuu Espoossa 60-luvun rivitalossa, miehensä ja kahden poikansa kanssa ja koti on sisustettu talon aikakautta kunnioittaen. Olohuoneessa on isot lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat ja käsityönä Hakolan tehtaalla tehdyt puiset kattorimat. Ikkunoihin on tehty mittatilauksena verhot. ”Toivoin, että ne näyttäisivät siltä, että ovat olleet täällä aina, niistä tuli minusta ihanat, vaikka joku saattaisi ajatella, että ne ovat tunkkaiset.”

Hieman läpikuultavasta kankaasta tehdyt verhot eivät ole lainkaan tunkkaiset, vaan sopivat täydellisesti olohuoneen tunnelmaan ja okran väriseen Hakolan Lazy-sohvaan. Moni muukin yksityiskohta kodissa on mittatilauksena tehty tai metsästetty jostain käytettynä. Patina saa kuulemma näkyä huonekaluissa. ”Meillä ei todellakaan käytetä esimerkiksi lasinalusia. Puupinta vaan kaunistuu käytössä.”

Keittiö on kotimaisen Blau Interiörin. Tiikkiviiluiset ovet ovat Hollolan Viilu ja Laminaatti -nimisestä firmasta, ja sopivat täydellisesti yhteen asunnon vanhojen, alkuperäisten 60-luvun kaapinovien kanssa.

Annaleenan vaatekaappi on sekoitus ajattomia asuja ja rohkeita, jopa leikkisiä asusteita, kuten Minna Parikan Mikki Hiiri -ballerinat tai kotimaisen éN Hats -merkin hatut. Oikeastaan minun on helppo nähdä Annaleenan tyylin kulmakivet ja muotokieli hänen asunnossan, vaatteissaan ja jopa Hakolan brändin DNA:ssa. Kaikessa on jotain modernia ja nuorekasta, mutta toisaalta klassisia 60-luvun viittauksia voi nähdä siellä täällä, asujen silueteissa ja kodin ovenkahvoissa.

Myös vaaleanpunainen Mama-tuoli kuvastaa jotenkin hyvin Annaleenan energiaa. Tuolin muotokieli on puhtaasti klassinen, mutta vaaleanpunainen väri tekee siitä täysin uniikin ja omalaatuisen.

Juuri nyt Annaleena haaveilee vanhoista Bertoian metallituoleista terassille. ”Haaveilen myös siitä, että meidän tänä kesänä alkava puutarharemontti olisi valmis, pojille on tulossa leikkimaja ja muuta kivaa. Vaatekaappiin tahtoisin vanhoja pitkiä Vuokon mekkoja, mutta en ikinä ehdi käydä kirpputoreilla.”

Annaleena kertoo, että perheyrityksessä päätökset tehdään usein illallispöydän ääressä, mikä on sekä ihanaa että haastavaa, sillä vaikka saumaton yhteistyö perheen ja työn välillä tekee päätösten teosta jouhevaa, voi ”ulkopuolisten” mukaan tuominen olla haaste.

Ruokapöydästä puheenollen, keittiössä on Artekin pyöreä ruokapöytä ja astiastona Iittalan Raami. Isompi ruokapöytä on Hakolan oma tamminen Woody, johon on yhdistetty mustat Ton-tuolit.

Ihana lastenhuone, jossa on selvästi tilaa lapsille olla ja leikkiä vapaasti. Annaleenan pojilla on nukkekoti ja seinälle on teipattu leikkikahvilan menu, kirjahyllyssä on kiitollisuuspäiväkirja.

Kahvilan menussa oli mm. peppukeksejä ja viiksisipsejä. Kahvi maksaa rehdisti 40€.

Yläkerrasta alakertaan johtaa rappuset, jotka on päälystetty sisalmatolla, jotka on tilattu Mattotalo Helmasta. Ykistyiskohta on jäänyt mieleeni ja haluan kopioida idean meidän kesämökille. Matto tekee portaista vähemmän liukkaat ja näyttää ihanalta. 

Rappukäytävässä on iso kokoinen Jukka Rusasen taideteos. ”Jukka teki sen meille tilaustyönä noin vuosi sitten. Iso rappukäytävä kaipasi jotain teosta, mutta mua vähän suretti laittaa se sinne, jotenkin vähän piiloon. Toisaalta riittää, että se tekee minut onnelliseksi joka päivä, kun näen sen.” 

Hakola on juuri avannut uuden myymälän Annakatu 5:teen. Tila on remontoitu lattiasta kattoon, suosittelen vierailemaan.