Juuri nyt erittäin hyvä mieli tulee joulusta. Päätin tehdä oman joulukalenterin: teen joka päivä jotain kivaa joulupuuhaa.

Leuto talvisää. Voi käyttää talvitakkeja rennosti auki, kuten muotilehdessä konsanaan.

Kun tein tämän jutun, sain Johanna Gullichsenin myymälästä pistokkaita eräästä kauniisti kukkivasta kasvista, jonka nimeä en tiedä. Kaikki pistokkaat ovat tehneet juuria, se ilahduttaa oikein paljon.

Uudet merinovillaiset sukkahousut.

Perhe.

Se kun onnistuu säästämään vähän rahaa.

Suunnitelmat siitä, mihin säästetyt rahat voisi käyttää.

Se, että vauva on oppinut nukahtamaan omaan sänkyynsä. Meidän ei enää tarvitse kanniskella ja heilutella häntä uneen käsivarsillamme. Se on aivan ihanaa, koska selkäni oli juuri muuttunut jäykäksi kuin teräsputki.

Se kun vauva antoi pusun! Se oli teknisesti vielä aika kömpelö, mutta se oli selvästi pusuyritys ja voin sanoa, että kun kohta 5kk täyttävä vauva koittaa ensikertaa pussata, niin sydän räjähtää.

Se, että laitoin tosi paljon itseruskettavaa ja näytän vähän päivettyneeltä.

Se banaanintuoksuinen Garnierin markettihoitoaine. Se tuoksuu ihan sinisen Nivean ja Valion banaanijugurtin yhdistelmältä ja on halpaa.

Nää kuvat meidän kuihtuvista daalioista kesän lopussa.

Ajatus siitä, että meidän lapsi kasvaa ja saan olla sen kanssa mun loppuelämän. En ennen ajatellut, että haluan elää erityisen vanhaksi, nyt haluan elää ainakin satavuotiaaksi.