On ensimmäinen sadepäivä kesäkuun helteiden jälkeen ja Käpylän kahvila Siilissä on rauhallista. Pisarat ropisevat pihan asfalttiin, kahvikone hurisee ja rauhallinen puheensorina täyttää tilan. Vastapäätä minua istuu Toshiaki Hoshi, japanilaissyntyinen, mutta jo 12 vuotta Helsingissä asunut keramiikkataiteilija ja kokki.

Törmäsin Toshiakiin Instagramissa. Tunsin toki hänen Vallilassa toimineen Hoshito-ravintolansa, mutta en tiennyt, että vuodesta 2016 lähtien Toshiaki on tehnyt päätyökseen keramiikkaa. Ihastun töiden muotoihin ja väreihin ensisilmäyksellä. Toshiaki vaikuttaa ihmiseltä, jonka kanssa olisi mielenkiintoista keskustella. Viikkoa myöhemmin istumme tässä. Mutta jos asiat olisivat menneet Toshiakin alkuperäisen suunnitelman mukaan, olisi hän palannut Japaniin jo kauan sitten.

Toukokuussa 2008 Helsingissä oli lumoavan vihreää. Toshiaki oli juuri saapunut Suomeen, maahan jossa hän ei ollut ikinä käynyt, mutta johon hän oli tutustunut Japanissa suomalaisen ystävänsä ja suomalaisten design-klassikoiden – Marimekon, Arabian ja Iittalan – kautta. Tarkoituksena oli viipyä vuoden ajan, suunnata sitten Euroopan muihin maihin kahdeksi vuodeksi ja palata Japaniin 26-vuotiaana omaa ravintolaa perustamaan. Kävi kuitenkin niin, että ”Finland was too good”, kuten Toshiaki asiaa itse kuvailee.

”Kaikki oli vielä parempaa, kuin odotin. Suomalaisten kohteliaisuus ja huomaavaisuus, ravintoloiden työilmapiiri, rauhallisuus.”

Oman ravintolansa Toshiaki avasi lopulta Mäkelänkadulle Vallilaan. Japanilaista kotiruokaa tarjonnut Hoshito toimi seitsemän vuoden ajan Toshiakin omistuksessa, kunnes hän jäi kotiin pienen lapsensa kanssa. Samalla hän päätti keskittyä keramiikkaan.

”Olin kiinnostunut keramiikasta jo kokkina, sillä astioilla on tärkeä rooli tunnelman luomisessa. Esimerkiksi kaikki Hoshitossa käytetyt astiat keräsin matkoiltani ympäri Eurooppaa.”

Inspiraationa ja esikuvana toimi myös japanilaissyntyinen Marimekon suunnittelija Fujiwo Ishimoto, johon Toshiaki tutustui ravintolassaan.

Keskustelemme Toshiakin kanssa keramiikasta, ruoasta, Suomen luonnosta ja kulttuurista. Siitä, mikä häntä inspiroi ja minkälaisia esineitä hän haluaa luoda. Toshiakin puheessa toistuvat usein sanat comfortable, energy ja seeing. Viimeisen sanan lausuessaan hän osoittaa usein silmiään, ja muotoja kuvaillessaan hän piirtää käsillään niiden ääriviivoja ilmaan.

”Työstän esineitä niin kauan, kunnes ne alkavat näyttää ja tuntua käsiini mukavilta. Silloin tiedän, että teos on valmis”, Toshiaki kertoo.

Inspiraatiota Toshiaki kertoo saavansa kaikesta kokemastaan: kohtaamisista, arkkitehtuurista, luonnosta. Niiden herättämät tunteet tallentuvat ajatuksiin ja piirustuksiksi luonnosvihkoon ja muotoutuvat esineiksi saven, veden ja käsien kohdatessa.

”Haluan tehdä esineitä, joita on mukava käyttää. Mutta toivon, että voin myös välittää kokemiani tunteita ja hetkiä. Kun joku esimerkiksi ostaa tekemäni esineen Japanissa, hän toivottavasti saa jonkinlaisen tunteen Suomesta.”

Toshiakin työt ovat kuin heijastuksia kaikesta eletystä ja koetusta. Kauniisti muotoillussa riisikulhossa näkyvät vuodet kokkina, pienissä kiviveistoksissa matkat Saimaalle, Nauvoon ja Nuorgamiin, teosten väreissä sävyt Suomen ja Japanin luonnosta.

Pisarat ovat yltyneet ulkona rankkasateeksi ja kahvikuppimme ovat melkein tyhjät. Kysyn Toshiakilta vielä yhtä asiaa. Mitä esineitä hän tekee kaikkein mieluiten ja miksi?

”Viime aikoina olen tehnyt paljon kukkamaljakoita. Jokainen tarvitsee mielestäni sellaisen, sillä meille tekee hyvää olla kasvien lähellä. Tekemällä kauniin maljakon voin tehdä sen omistajan elämästä hieman mukavampaa, joka päivä.”

Mukavuuden edistäminen. Se kuulostaa hyvältä tavoitteelta.

Toshiaki Hoshin näyttely ”Live with your own good” on esillä Kampin Muji-myymälässä 9.8. asti. Lisäksi töitä on myynnissä Samujilla ja Lokalissa.

Kuvat alla ovat Toshiakin omia tunnelmakuvia. Myös muut jutun kuvat on saatu Toshiakilta itseltään.