Pohjoismaisen muotoilun pioneeri Iittala viettää tänä vuonna 140-vuotisjuhlaansa. Hurraa Iittala! Tämän jutun kuvissa on Iittalan juhalvuoden kokoelman astioita.

On aika ihana asia, että suomalaisen muotoilun ytimessä, kaikkein kirkkaimpina tähtinä loistavat nimenomaan käyttöesineet. Eräät tunnetuimmat muotoilijamme (esim Aino ja Alvar Aalto ja Kaj Franck) ovat tehneet upeita taide-esineitä, mutta ehkä heidän merkittävin perintönsä näkyy silti suomalaisten astiakaapeissa laseina ja lautasina, joiden äärellä vietetään päivittäin aikaa.

Iittalan juhlavuoden kokoelmaan kuuluvat ametistin ja tumman harmaan väristen esineiden lisäksi, nämä upeat vaasit Aalto-maljakon lasiarkistojen kätköistä. Alun perin vuonna 1937 valmistuksessa ollut vaasi on yksi harvinaisimmista Aalto-muodoista. Puumuotissa tehdyn lasin pinta on niin hieno!

Nyt tulee upea aasinsilta Iittalan synttäreistä meidän asumiseen: Iittalan arvojen ytimessä ovat pohjoismaisen elämäntyylin ja arvojen ymmärtäminen, kyky keskittyä olennaiseen ja muotoilu, joka säilyy sukupolvelta toiselle. Vaikka jotkut elementit kotona ovat pysyviä, elämme muuttuvassa maailmassa ja myös omat elämäntilanteemme muuttuvat.

Meidän perhe on tuplannut päälukunsa viimeisen puolentoista vuoden aikana ja samalla myös kodin tarpeet ovat muuttuneet.

Kun asukkaiden määrä kasvaa, kasvaa usein myös tarve uusille huoneille. Jotkut asuvat mielellään kompaktisti, mutta meidän perheessä isompaan asuntoon muuttaminen on  parantanut arkea tosi paljon. Tärkeintä ei ole ollut makuuhuoneiden määrä, vaan ehkä eniten iloa on ollut työhuoneesta ja kodinhoitohuoneesta. Tiloista, jotka mahdollistavat jotenkin rentouttavamman olemisen kotona ja sen, ettei tekemättömiä askareita tarvitse koko ajan nähdä ja ajatella, vaan ne voi sulkea oven taakse, kunnes niihin ehtii keskittyä.

Työhuoneessa säilytetään postipaketteja, kierrätykseen vietäviä asioita ja muuta epämääräistä, jolla ei ole kotona pysyvää omaa paikkaa. Lisäksi sinne voi työntää lastenvaunut “piiloon”.

Meidän perhekokonaisuuden lisäski myös ympäröivä maailma on muuttunut, ja on aivan ihanaa, että etätöitä voi tarvittaessa tehdä työhuoneessa. On vapauttavaa, kun voi ”sotkea” jonkun tilan esimerkiksi kirjanpitoa tehdessä, eikä kuittisekamelska vie tilaa ruokapöydällä. Ruokapöytä on yhteisiä aterioita varten, ja työhuone antaa tilaa sille yhdessäololle.

Mun mielestä on myös ihanaa sulkeutua työhuoneeseen kirjojen kanssa ja juoda siellä rauhassa yksin kahvia ja lukea lehteä.

Kodinhoitohuoneessa lajitellaan, silitetään ja viikataan pyykkiä.  Putkirempan yhteydessä teemme kodinhoitohuoneesta vielä käytännöllisemmän, kun pyykkikone ja kuivausrumpu siirtyvät kylpyhuoneesta sinne, mutta jo nyt on ihanaa, että pyykkien lajittelulle ja kuivaamiselle on oma tilansa.

Väliaikaisena ratkaisuna meillä on tilassa rautakaupasta ostetusta vanerilevystä ja pukkijaloista tehty korkea pöytä, jonka ääressä voi viikata ja lajitella pyykkejä. Lisäksi huoneessa säilytetään kuivaustelinettä, liinavaatteita ja pesuaineita.

Meidän remontissa meitä auttaa ihana Hanni Koroma ja on ollut niin mielenkiintoista katsoa kotia ja asumista hänen kanssaan. Suunnittelu on ollut asiakaslähtöistä, ollaan paljon pohdittu meidän tapoja olla kotona, pyritty miettimään kotia kokonaisuutena, eikä vain ryhmänä erillisiä huoneita.

Yksi kiva oivallus on ollut, että haluamme pitkän ja kapean ruokapöydän, jonka äärellä ihmiset ovat lähellä toisiaan, mutta jonka päätyihin jää tyhjää tilaa. Tyhjä tila kotona tuntuu luksukselta, rauhoittavalta. Ja myös kattaukset näyttävät ihanilta, kun pöydällä on tyhjyyttä astioiden ja ruuan lisäksi.

Myös sopiva määrä säilytystilaa on tärkeää! Remontin jälkeen aion käydä myös astiat lävitse ja säilyttää vain rakkaimmat. Osan pakkaan kellariin ja otan käyttöön systeemin, jossa kesällä ja talvella voi olla omat astiat.