
Ivana Helsinki: haute couture -mekkoja, Muumi-pitsejä ja omat festarit
Viisi syytä rakastaa Ivana Helsinkiä.
Myönnän: en ollut ajatellut Ivana Helsinkiä hetkeen, enkä ollut ihan kartalla kaikesta siitä, mitä merkki juuri nyt tekee. Kun mietin Ivana Helsinkiä, ajattelin Paola Suhosen pitkää tukkaa, 70-luvun printtikuoseja ja tyttömäisiä siluetteja.
Uusi tilaisuus tutustua Ivana Helsinkiin tuli, kun saimme yhtiökumppanini Anna Pirkolan kanssa suunnitella Business Finlandin showroomin, jossa esiteltiin kotimaisia merkkejä ulkomaisille toimittajille ja sisäänostajille. Tilaisuus järjestettiin Habitaren aikana ja showroomina toimi Ivana Helsingin uusi office Marjaniemessä.
Olin niin yllättynyt ja vaikuttunut kaikesta siitä, mitä Ivana Helsinki tekee ja tuottaa: musiikkia, elokuvaa, tv-sarjaa, valokuvia, haute couture -malliston, silmälaseja ja musiikkifestraeita. Siis häh, miten ne edes ehtii, en tajua. Lisäksi Paola Suhosella on bändi ja lastenkirjoja, jotka kertovat mm. tositarinan siitä, kun Paolan koira katoaa Lapissa tunturiin.
Tänä vuonna 20-vuotis juhlavuottaan viettävä merkki vaikuttaa liikkuvan jossain ihan omissa sfääreissään, eri todellisuudessa, jossa mikä vaan on mahdollista.
Tässä viisi asiaa, jotka tekivät erityisvaikutuksen.
Couture -mallisto
Ivana Helsinki esitteli haute couture -mallistonsa Pariisin muotiviikkojen aikana. Kaikki näytöksessä nähdyt asut olivat esillä merkin officella ja ne olivat toinen toistaan hienompia.
Sain lainata asuja ja tuoda ne meidän mökille poseeraamaan kanssani kukkapenkkien viereen. Se oli ehkä syksyn paras päivä – jokainen mekko oli niin mahtava, ihana fancy dress -larppaus, aamu-aurinko ja auringonkukat. Voisipa joka päivä vaan sonnustautua tollaseen megapitsiextravaganza-asuun. Ja olispa noi myytävänä. Tai olispa häät, että voisi lainata tollasen sinne hääpuvuksi?
Voit nähdä koko malliston täällä.








Office goals: Ivana Helsinki Talo Marjaniemessä
Kun kävin ensimmäisen kerran Munkkiniemessä Alvar Aallon työhuoneella, ihastelin ajatusta ostaa viihtyisä talo ja tehdä siitä työpaikka kokonaiselle tiimille luovia tekijöitä.
Myös Ivana Helsinki on tehnyt niin. Marjaniemen ’office’ on erään arkkitehdin itselleen suunnittelema koti ja työtila ja juuri sellainen ah lääh apua -talo, jollaisia kaikki ”arkkitehtien itse itselleen” suunnittelemat tilat usein on.
Mainitakseni muutamia pikku yksityiskohtia:
Lattiasta kattoon ikkunat: check.
Läpi-talon tiililattia ilman kynnyksiä: check.
Mäntypaneloitu katto, jonka panelit on valittu niin, ettei puussa ole ainuttakaan oksakohtaa: check.
Uima-allas huone: check.
Kun jäimme Annan kanssa iltamyöhäisellä stailaamaan tilaa ja ulkona alkoi myrskytä, oli kohtaus kuin suoraan jostain tyylikkäästä murhamysteerielokuvasta. Sade piiskasi koko seinän kokoisia ikkunoita ja tuuli riepotteli taloa ympäröivän aidan päällä villinä kasvavaa villiviini-köynnöstä. Olin yhtäaikaa sillee: ”apua kohta joku murhaa meidät” ja: ”ah what a chic way to die.”
Mun uusi goal in (work)life on pystyä joskus hankkimaan vastaavanlainen studio meidän firmalle.
Pirjo Suhonen
Joku sanoi joskus, että termi girl crush on jotenkin ongelmallinen, mutta en muista enää miksi. Joku feministinen näkökulma se oli, joten en nyt sano, että mulla on girl crush Paola Suhosen Pirjo-siskoon, mutta on silti vähän.
Pirjo Suhonen vastaa kaikista Ivanan talousasioista. Pirjo oli niin mahatava hahmo, hänellä on upea pomo-asenne ja paljon mielenkiintoista kerrottavaa kaikesta siitä, mitä Ivana Helsinki tekee ja miksi. Muunmuassa hiusklipsejä Koreaan!
Hän on varmaan tosi kiireinen ihminen, mutta eteni asiasta toiseen with such grace, kuin jokin hyväntuulisen haltiaolennon ja itsevarman business-naisen risteytys. Such confidence and ease!
(Iittalan Global Marketing Director, Anna Vartianen on muuten samanlainen, etäältä ihailemani boss-hahmo.)
Muumipappa-pitsi
Katselin erästä noin kaksimetristä pitsimekkoa, kun Pirjo tuli esittelemään mekon kangasta tarkemmin: ”Joo tää on meidän suunnittelema Muumipappa-pitsi. Kato, näätkö tässä: siinä on Muumipapan silmät ja sillä on perhoshaavi kädessä.”
SIIS TOISTAN: MUUMIPAPPA-PITSI. Se oli upea. Ensin ei huomannut ollenkaan, että kyseessä on Muumi-kuosi, mutta läheltä tarkasteltuna Muumipappa oli todellakin havaittavissa.


















Superwood-festarit
Tietenkin jokaisella itseään kunnioittavalla firmalla on omat festarit.
Ivana Helsingin Superwood-festarit pidettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Tapahtuma oli kuulemma mystinen ja upea Twin Peaks -elämys.
Tänä vuonna 12. – 14. 10. järjestettävä tapahtuma järjestetään taas Hotelli Rantapuiston tiloissa ja luvassa on kaksi päivää musiikkia, taidetta, puheita ja ruokaa.
Maria Veitola ennustaa kuulemma Uuno-korteista, tarjolla on vege-ruokaa ja vieraat voivat halutessaan buukata itselleen hotellihuoneen festivaalin ajaksi. Ohjelma jatkuu kellon ympäri ja hotellissa haahuilevat vieraat voivat nautiskella skumppaa missä vaan hotellin alueella. Tekisi kyllä mieli mennä, kuulosti niin upealta ja mystiseltä!
Lue lisää festivaalista täällä.













Tutustu merkin ei-couture-mekkoihin täällä.
Mekkoja voi myös lainata Ivana Helsingin myymälässä toimivasta Leninkilainaamosta.
-
-
Ms Fingelska
hienot kuvat! ja mua taas ei haittaa fingelska pätkääkään. fingelskoin itekin meneen ihan hyvälllä omallatunnolla. tälleen vapaamuotosesti kun omista ajatuksista kirjotellaan, niin tuntuu luontevalta, että se näkyy myös kielessä. ite oon tehnyt töitä englanniks vuosikausia ja mun päässä risteilee ajatuksia ilosena suomen, englannin ja ruotsin sekamelskana. jokaisessa kielessä on mun mielestä omat napakat tapansa ilmaista just oikein joku tietty asia, tunne (ehkä osuvammin kuin vaikka sillä kotimaisella?). rustaan kieliopin mukaan sit niitä ’virallisia pahveja’.
-
Kirsikka Simberg
Kiitos! 🙂
-
Elina
Hei mä oon aivan samoilla linjoilla ton englannin käytön kanssa, että ei häiritse yhtään vaan enemmänkin miellyttää! Olen myös asunut melkein 10v. ulkomailla ja nyt palanneena ulkosuomalaisena mun kielenkäyttö on varmaan vastaavaa. Ei ole koskaan tullut mielenkään että se voisi antaa jollekin ”plääh-fiiliksen” 😮
Minun mielestä värikästä sekä persoonallista tekstiä ja englismit vaan ilmaisevat jotkin asiat kotikieltä paremmin.Aivan ihania kuvia by the way!
-
Kirsikka Simberg
Kiva kuulla 🙂 Kiitos!
-
Mona
Mun täytyy myös kompata tätä monikielisyyden käyttöä, ihan jo siksi, että olen itse saanut vastaavaa kommenttia nuorempana paljonkin, ja yritin -onnistuinkin- muokkaamaan ulosantoani voimakkaasti suomenkielipainotteiseksi niin, että kukin kieli pysyy omana osionaan (vaikka mieleni niitä käyttäisikin jatkuvasti sekaisin)… ja tiekkö mitä? Se oli jokseeenkin ahdistavaa ja sai mut kovin varovaiseksi ja vielä enemmän tietoiseksi omista teoistani, vieläkin ”neuroottisemmin” toiset huomioon ottavaksi (huom. omalla kustannuksellani) =mitä ajantuhlausta! Nykyään ajattelen, että pah’ moiset rajoitukset! Puhu, ajattele ja kirjoita juuri niin kuin itsestäsi hyvältä ja luontevalta tuntuu sinäkin Kirsikka! Tekstejäsi on kovin kiva lukea.
p.s. Ivana kuulostaa kyllä upealta pakkaukselta kaikkine osapuolineen! En ole itse koskaan niin kovin ihastunut vaatteisiinsa, mutta en kyllä yhtään tiennyt mitä kaikkea -miljoonaa- muutakin he oikein tekevät… Kiva,kun esittelit 🙂
-

More to read

Musla loves: Bukowskis Modern Masters
Mia Frilander
Suosikkimme syksyn kiinnostavimmasta taide ja design-huutokaupasta.

Lihaliemi ja piiras
Kirsikka Simberg
Joulu lähestyy, hitaasti ja erittäin lumettomissa merkeissä. Itse odotan (lahjojen lisäksi) eniten ruokaa, etenkin lihalientä ja piirakkaa.

Helsinki Design Week 2018
Kirsikka Simberg
Menovinkkejä: Design Weekin ohjelma on täynnä tosi mielenkiintoisia tapahtumia, joista iso osa on ilmaisia. Such a treat!
Ivana Helsinki on kyllä jääny mullakin vähän unholaan. Ehkä siksi, kun se naisellinen siluetti ei itseä niin puhuttele eikä vartaloakaan varsinaisesti imartele. Paitsi ostinhan mä kerran ihan hetken mielijohteesta heiltä sellaisen överin paljettitakin!
Kiva teksti, niinku melkein kaikki tällä saitilla, mutta kunpa sä Kirsikka et käyttäisi niin paljon englantia tuolla väleissä! Sama huomio koskee myös tuplakääkiä. Siitä tulee aina vähän plääh-fiilis sun muuten mainioihin juttuihin!