Kaikki irti syys­ma­sen­nuk­ses­ta

Kuva: Henri Matisse, IV -Oceania

Syksy on ihanaa ja joskus hieman masentavaa aikaa. Seitsemän vinkkiä astetta antoisampaan melankoliaan.

Syksy on lempivuodenaikani, mutta joskus se saa minut alakuloiseksi. Se saa usein mielen haikeaksi ja melankoliseksi ja saatan tuntea itseni yksinäiseksi ja pieneksi, kun kylmä syystuuli puhaltaa ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, vaikka juuri tuulinen ja aurinkoinen sää on parasta, mitä tiedän.

Syksyisen alakulon iskiessä voi joko alkaa tietoisesti kohentamaan omaa olotilaansa liikunnalla, syömällä paremmin, tapaamalla ystäviä ja katsomalla iloisia elokuvia tai, sen voi ottaa avosylin vastaan hyväksymällä tilapäisen apeuden ilman, että pyristelee vastaan.

Olen tullut siihen tulokseen, että olotilan väkisinkohennus on työlästä ja saa minut yleensä vain entistä surullisemmaksi.

Hieman masentuneena, yleensä niin rakastamani romanttiset komediat tuntuvat merkityksettömiltä ja ystävien seurassa saatan tuntea itseni vain entistä yksinäisemmäksi. Siispä olen opetellut nauttimaan melankoliasta. Asettaudun siihen tietäen että kaikki, jopa syysmasennus, on ohimenevää. Suhtaudun siihen neutraalisti ja luotan siihen, että kaikki on hyvin, vaikka tuntisin itseni surulliseksi. My feelings, are not me.

Tässä muutama asia, jotka saavat syyksyisen melankolian tuntumaan vellomisen arvoiselta.

Leonard Cohen

Cohenin melankolinen ääni saa melankolisen sielun kehräämään. Cohenia kuunnellessa voi kävellä kotona ympyrää huoneesta toiseen ja tuntea suurta sielunveljeyttä masentuneiden taiteilijoiden ja historian synkkien, murjottavien muusikkojen kanssa. Mitä pidempään vellon tässä melodramaattisessa tilassa, sen paremmalta tuntuu.

Kuuntele Cohenia tästä.

Sad & Chic

Emo-teinitkin sen tietävät; jos sisimmässä myrskyää, kannattaa siitä kommunikoida ulkomaailmalle. Tartu siis kajaliin. Syksy on erityisen otollista aikaa meikata liikaa. Hämärtyvät illat luovat hyvän back dropin dramaattiselle silmämeikille. Ota mallia mega galamoröösistä Morticia Adamssista tai  Margot Tenenbaumista

Aubrey Plaza

Myös Aubrey on erinomainen masentunut esikuva. Kukaan ei saa tympeyttä vaikuttamaan yhtä coolilta. Katso Aubreyn ja (myös ihanan, mutta ei yhtään masentuneen oloisen) Elizabeth Olsenin uuden Ingrid goes West-elokuvan traileri tästä. Ihanan ihana psycho Audrey.

Yksinäiset kävelylenkit

Joskus tuntiessani oloni yksinäiseksi, haluan myös olla yksin, koska en osaa olla seurassa alakuloisena, enkä halua, että kukaan häiritsee murjotustani.

Syksy on ulkoilun prime-timea, joten murjotusta kannattaa harrastaa raittiissa ilmassa. Valitsen yleensä kävelyilleni merenrantareitin ja tuijotan yksinäisenä horisonttiin surullista musiikkia kuunnellen. Myös kaupungin liepeillä kävely toimii; en halua olla ypöyksin, mutta en myöskään törmäillä tuttuihin.

Esimerkki: Synkässä autiossa metsässä kävely saa olon ihan liian yksinäiseksi, keskustassa luuhaaminen taas häritsee melankoliasta nautiskelua, kun kaikilla on kiire ja ihmiset lörpöttelevät tyhjänpäiväsyyksiä. 

Sateiset ikkunat

Muista, että jokainen sateen piiskama ikkuna on mahdollisuus surulliseen musavideotuijotteluun. Ratikassa ja bussissa istuminen, surullisen musiikin kuuntelu ja ulos tyhjyyteen katselu on dramaattista ja tyydyttävää. In real life, hidastettu katseen alan kääntäminen on myös suotavaa. Jos et löydä sateista ikkunaa, voit aina tuijottaa tätä virtuaali-ikkunaa. 

Töiden välttely

Melankolisena työn tekeminen on kammottavaa. Surumielisenä energiamme on pysähtynyttä ja sielu tuntuu jotenkin hiljaiselta ja voimattomalta.

Melankolian iskiessä täytyy junailla niin, että saa hieman ylimääräistä omaa aikaa. Kaikki sellaiset työtehtävät ja sosiaaliset velvoitteet jotka voi skipata, kannattaa skipata tai siirtää suosiolla hamaan tulevaisuuteen. Kaikki vellominen kannattaa aikatauluttaa mahdollisuuksien mukaan viikonloppuun tai lomille. Joskus jo muutama tunti tehokasta murjotusta riittää. 

Help

Tilastojen mukaan joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana masennukseen ja yli puolella heistä masennus on uusiutuvaa. Joillakin masennus kroonistuu pysyväksi tilaksi ja naisilla sairastuminen on tavallisempaa kuin miehillä. Masennus lisää myös fyysisten sairauksien riskiä; masennuksesta kärsivän ihmisen riski saada esimerkiksi sepelvaltimotauti, on muuhun väestöön verrattuna jopa 2–3-kertainen.

Tein pikaisen google-haun ja tutkiskelin hieman nettipalstoja, joilla käsitellään masennusta. Moni apua tarvitseva kokee avun hakemisen vaikeaksi, ahdistavaksi tai noloksi.

Masennuksessa ei ole mitään noloa, päinvastoin, jos tarkastelee maailmamme menoa huolellisesti, on melkein nolompaa, jos ei masenna.

Apua masennukseen voi hakea ainakin oman paikkakunnan mielenterveystoimistosta, SPR:n lääkäriasemilta tai omalta terveysasemalta. Surulliset ja apeat ajanjaksot kuuluvat elämään, mutta niiden kuuluu olla ohimeneviä. <3

More to read

Alvar Aallon jalanjäljissä Noormarkussa

Enni Koistinen

Matkustimme katsomaan kuuluisaa Villa Maireaa ja saimme matkalla Artek-hepulit. Lisää tällaisia retkiä!

Suosituksia lempivaatteiden löytämiseen

Kirsikka Simberg

Rakastan muotia ja vaatteita, mutta oma vaatekaappini ei ollut toimiva. Se oli täynnä “kaikkee ihanaa” muttei koskaan mitään yhteen sopivaa ja usein ei edes mitään minulle sopivaa.

Miksi tanssin

Enni Koistinen

En ole himoliikkuja. Tykkään tietenkin urheilun jälkeen tulevasta endorfiinipaukusta, mutta monet urheilulajit ovat mielestäni joko aivan liian vakavia tai yksitoikkoisia.

Tyylimuusa: Jane Goodall

Mia Frilander

Pashmina-kuningatar Goodallin paras tyylivinkki.