Tuukka oli joskus kauan sitten RTV:llä töissä ja on muutenkin ahkera remppahessu. Hän on rakentanut paljon meidän mökillä, maalannut, ja jopa laatoittanut kylppäreitä sivutyönään. Ehkä juuri sen takia hän suhtautuu maalaamiseen  mutkattomasti ja me ollaan jo meidän edellisessä kodissa ajateltu, että seinien maalaaminen on tavallaan enemmän sisustamista kuin remontointia.

Meidän uuden kodin seiniin valittiin valkoinen maali, sillä se sopii tämän 60-luvun talon arkkitehtuuriin. Olen puhunut aiheesta enemmän täällä. Lisäksi, koska lattian tammiparketti on jo itsessään aika “värikäs” (siinä on paljon puun sävyjä) valkoinen tuntui mukavan rauhoittavalta elementiltä sen rinnalla.

Valkoista maalia valitessa halusimme sävyn, joka vastasi mahdollisimman hyvin parvekkeiden seinien sävyä. Kodissamme sisäseinät ja parvekkeen seinät luovat molemmissa kerroksissa jatkumon, jota haluttiin korostaa tilan tunnun lisäämiseksi. Halusimme himmeänä hohtavan valkoisen, joka ei taittaisi vihreään tai olisi liian kylmä.

Cover Storyn 001 PATTI – All white on puhdas valkoinen ja klassista paperinvalkoista kirkkaampi valkoisen sävy. Sävy on nimetty Patti Smithin mukaan. Se on Cover Storyn näkemys maalarinvalkoisesta. Cover Story on tehnyt hyvää työtä sävyjen kuratoinnissa: koska mallisto on valmiiksi mietitty, se aidosti helpottaa valintaa, kun tuntuu että joku itseä viisaampi on karsinut huonot vaihtoehdot pois.

Lastenhuoneeseen valitsimme Iittalan ja Cover Storyn yhteistyömallistosta EEVA, Timeless linen -nimisen sävyn, joka on saanut inspiraationsa Aino Aallon tuotannosta. Sävy on lämmin ja kodikas ja sopii todella hyvin pieneen huoneeseen. Sen himmeä pehmeys rauhoittaa huonetta, joka on toisinaan totaalinen lelukaaos, ja saakin olla, kun lapset leikkivät siellä.

Mattapintainen, eli himmeä seinämaali ikäänkuin imee valoa ja näyttää mielestäni parhaalta moneen tilaan.

Lattiat ja listat kannattaa suojata huolellisesti, vaikka tekisi mieli hutiloida. (Mun tekee, koska olen laiska.) Vaikka kaikki esivalmistelu vie vähän aikaa, itse maalaaminen sen jälkeen on aika nopeaakin! Kokemuksesta sanon, että pohjatyö kannattaa: jälkikäteen sapettaa, jos sotkee ja lopputulos on epäsiisti.

Telat kannattaa joko pestä huolellisesti heti käytön jälkeen, tai laittaa muovipussiin niin, että pussin suu sidotaan tiukasti telan kahvan ympärille. Pussiin voi laittaa tilkan vettä, niin pussin sisus pysyy kosteana eikä maali kuivu. Jos maali pääse kuivahtamaan telaan, se menee pilalle. Tää pussisekoilu kannattaa tehdä, jos esim odottaa kerroksien kuivumista ja ei jaksa pestä telaa siinä välissä.

Kun telan pesee, se pitää pestää tosi huolellisesti, niin ettei veteen sekoitu enää yhtään maalia, kun vettä juoksuttaa telan läpi. Näin sen voi käyttää uudestaankin. Cover Storyltä saa kaikki tarpeelliset välineet maalaamiseen. ne voi tilata täältä.

Maalatessa telaan kannattaa ottaa kunnolla maalia, niin, että maalimäärä riittää oikeasti levittämään peittävän kerroksen. Kerroksien välissä pitää malttaa odottaa, että maali kunnolla kuivuu. Kaksi maalikerrosta riitti meillä.

Kotimaisen Cover Storyn maalit ovat täysin muovittomia ja ne valmistetaan Suomessa. Muoviton maali ei muodosta maalattavalle pinnalle kalvoa, vaan antaa rakenteiden hengittää. Mikromuovia onkin jo maailma pullollaan, joten kaikki muovittomuus on oikein mukava asia.

Cover Story-maalit ovat vesiliukoisia, joten meidän oli mahdollista asua kotona, samalla kun maalaustöitä tehtiin, sillä maalit eivät tuoksu juuri miltään tai muuten höyrystä kotia jollain lapsia (tai aikuisia) ärsyttävillä höyryillä.

Cover Story tekee välillä yhteistyötä suunnittelijoiden ja muiden instanssien kanssa. Esimerkiski ihana Linda Bergroth on kuratoinut Cover Storylle oman capsule sävymallistonsa – jokaiselle, joka kotia sisustaessa tahtoo miettiä “What would Linda do?”. Lindan sävyt löytyvät täältä, ja niissä on kyllä tosi ihanasti esillä Lindan estetiikka!

Täältä voit lukea Cover Story Journalin jutun meidän kodista. Ja täällä on Cover Storyn musalistat juhannusbrunsseille.