Kesämökin väripaletti
Yksi tapa valita verhojen, kukkapenkin ja seinämaalien sävyt.
Seinämaalien ja kukkaistutuksien sävyt kesämökillä ovat valikoituneet ilmansuunnan ja ikkunoista näkyvän maiseman mukaan. Maiseman ja valon tarkkailu on ollut meillä hyvä “starting point”, kun alussa vaihtoehtoja on niin paljon.
Kasvit puutarhassa: värikoodi valon mukaan
Kasvit pitää aina valita kasvutarpeiden mukaan, mutta myös sävymaailma ja valon suunta voivat määritellä mitä kasveja kannattaa istuttaa ja minne.
Meidän etupihalle paistaa ilta-aurinko ja takapihalle aamu- ja keskipäivän aurinko. Etupiha on muutenkin hieman varjoisampi. Siksi siellä illan hämärässä korostuvat valkoiset kukat, jotka hohtavat hämärässä. Lisäksi sinne sopivat viileät sävyt kuten violetit ja vaaleanpunaiset.
Takapiha taas on paahteinen ja kuuma, siksi sinne on valittu lämpimiä sävyjä: keltaisia, oransseja ja punaisia kukkia, sekä heinää. Siellä on myös keittiöpuutarha, sillä vihannekset tarvitsevat kypsyäkseen paljon valoa. (Ja siis älkää ymmärtäkö väärin, siellä on myös paljon rikkaruohoja ja kaikenlaista ei-valmista kaaosta!)
Jako ei ole ehdoton, mutta on antanut rakennetta suunnittelutyölle.
Tekstiilit ja maalipinnat sisällä
Meidän mökin tyyliin sopii sellainen skandinaavinen, vähän merellinen, country-fiilis. (Öö, mitä se ikinä tarkoittaakaan.)
Seinämaaliksi alakerran ”tupaan” valittiin vaalea okra, koska ikkunat ovat itään ja etelään. Aamupäivän ja aamun aurinko paistaa sisälle keltaisena pitkään ja seinien väri korostaa sitä. Maali on Vintron himmeä seinämaali. Se on myrkytön ekomaali ja olen saanut sen Värisilmältä.
Ruokailuhuone-erkkerissä on Finarten Norm-matto sinapinkeltaisena. Se saa seinämaalin, joka valitessa tuntui rohkealta, näyttämään oikeastaan hyvin neutraalilta.
Meillä on keittiössä sama matto kuin erkkerissä, mutta vaalean beigenä. Norm-matto on mielestäni erinomainen “perusmatto”. Se on yksinkertainen, sen sileä pinta ei ole liian muhkean kesällä ja se on saatavilla käytännöllisissä, mutta kauniissa väreissä: valkoinen, tumman harmaa, vaalean harmaa, vaaleanpunainen, beige ja sinapinkeltainen. Norm on mattojen hyvin istuva valkoinen t-paita.
Finarte on kotimainen perheyritys, jonka yksi tärkeimmistä arvoista on kierrätys. He ovat juuri avanneet uuden kosneptimyymälän Fredrikinkadulle Helsinkiin.
Tämä matto on villaa, mutta Finartella on upea perinne myös kierrätysmaterialeista kudottujen puuvillaräsymattojen kutomisessa.
Tuolit on ostettu SPR:n Kontista, Pöytä Bukowskilta ja laverin Tuukka on rakentanut itse. Me pelätään, että se sortuu joku päivä.
Vinkki: Huomasin, että Finarte tarjoaa myös mattojen vuokrauspalvelua. Jos olet unelmoinut uudesta matosta, mutta ostopäätös jännittää, voi Finartelta vuokrata maton kuukaudeksi kerrallaan, ikäänkuin sovitukseen. Jos maton haluaa myöhemmin pitää, vähennetään vuokrauksen hinta alkuperäisestä summasta.
Vuokraaminen on tehty helpoksi: Finartelle laitetaan viestiä ja kerrotaan, mistä matosta on kiinnostunut, Finarte lähettää maton sinulle ja maton vuokra maksetaan kuukausittain, yksi kuukausi kerrallaan. Jos maton haluaa palauttaa, se viedään postiin, eikä sitä tarvitse erikseen pesettää tms.
Tämä oli minusta erinomainen palvelu ja myös vastuullinen, sillä juuri sellainen ostos, joka palvelee pitkään on aina vastuullisin.
Suojaan keittiön maton pellavaliinalla aina kun vauva syö, sillä se on pienempi vaiva, kuin stressata ohi suun lentävistä lusikallisista lasagnea.
Lattiamaalit ja matot on valittu myös vähän sen mukaan, että ne on joko helppo pitää puhtaina, tai ne on helppo puhdistaa. Mökkiä lämmitetään talvella puilla ja kesällä vietämme paljon aikaa ulkona. Polttopuiden mukana sisään tulee aina roskaa ja syksyllä ja kesällä ulkoa ajautuu aina milloin mitäkin.
Sinertävän harmaa lattia on valittu, koska ikkunasta näkee merelle. Harmaaseen taittava sininen on kuitenkin myös armollinen noelle ja muulle pienelle lialle. Vaikka lähtökohtaisesti kotia ja mökkiä pitää huoltaa ja siivota, eikä vaan toivoa, että lika ei näy, mutta pienestä armollisuudesta ei ole haittaa.
Lopuksi haluan sanoa, että mä vihaan sanaa sisustus. Se kuulostaa niin teeskentelevältä ja pinnalliselta. Tulee mieleen, että ostetaan vaan kaikkea
s i s u s t u s t a
ja sitten tulee valmista. Että sisustaminen on joku aktiviteetti, joka alkaa ja tulee valmiiksi ja että siihen sisältyy paljon ostamista. Haluaisin jonkun uuden sanan, joka kuvaisi sitä, miten paljon siihen liittyy ajatustyötä, suunnitelmia, rahan säästämistä, haaveilua, kompromisseja, elämää, muistiinpanoja siitä, millaista elämää elää ja haluaa elää, asioiden korjaamista ja kunnostamista.
En ole tarpeeksi taitava sanaseppä siihen.
-
-
Kirsikka Simberg
Moi! Se on ihana, pitääkin kaivaa se esiin. Just siitä alunperin tutustuin ajatukseen maalata seinät muulla värillä kuin valkoisella – Life changing!
-
-
Emma
Oon miettinyt ihan samaa ”sisustus”-sanasta!!! Cest horrible. Tulee mieleen kaikki sisustuskrääsäkaupat ja sellainen et ostetaan just hirveesti kaikkea, sit ostetaan uudet kun kyllästytään. On myös turhauttavaa että kaikissa remppa/kotiohjelmissa jotkut rakenteelliset remontit saa aina hirveesti aikaa ja sitä esineistön ja värien valintaa ei huomioida samalla tavalla, se esitetään jotenkin sellasena et ”valitsee vaan jotain hömpöttelyä”. Mon dieu! It should be a processssss. Oon miettinyt et ei oo yhtään väärin sanoa et ”rakentaa kotia”, vaikka sillä tarkoittaisi esineiden ja tekstiilien tai sisäseinien värien valintaa. Se kuvaa jotenkin paremmin sitä et voi mennä pitkäänkin kun valitsee oikeita juttuja ja niiden punnitseminen on ihan yhtä tärkeää.
-
Siis just se!!
-
Ritva
Kauhistutti, kun joku oli muuttamassa ja sanoi lehtihaastattelussa: Tietenkin kaikki uutta, ei sinne vanhoja tavaroita viedä!
Tykkään sanoa, että laitan kotia. ’Laitoin’ ruokapöydän eriparisia kirpparituoleja pari vuotta. Ei tullut valmista, kun ne ei olleetkaan kivat maalaamattomina enkä vaan keksinyt väriä, joka olisi toiminut. Aikani etsin ja kattelin kunnes just’ meidän tuolit osui kohdalle. Valmiiksi putsatut vanhat tuolit kelpasivat kiertoon vikkelästi.
-
-
Ada
Tää oli mielenkiintoinen teksti. Pari vuotta sitten me rakennettiin talo, joka tietty suunniteltiin sähköpistokkeiden paikkoja myöten täydellisen valmiiksi: ruokapöydälle, sohvalle, kaikelle oli just se oikea paikka ja oikeat sävyt. Koska taloa ei voinut tietenkään kokea ennen kuin se oli valmis, oli muutto uutuutta kiiltävään taloon antikliimaksi ja näki vaan kaikki mokat, jotka teki ja fiiliksen, joka ei ollutkaan kuin unelmissa. Sitten kun täällä talossa on asunut, onkin huomannut just ton, että kaikki ottaa aikaa ja asettuu paikoilleen pikkuhiljaa. Oo huomannut, että vaikka luulin harmaiden värisävyjen nappaamisen kalliotontilta olleen hyvä idea, niin ei se ollutkaan sitä valon kulkemisen kannalta, tähän taloon sopikin sammalien ja mäntyjen vihreä ja niiden pariksi vaaleanpunainen. Enkä sittenkään viihtynyt pelkistetyssä sisustuksessa, vaan vasta kirjahyllyn siirtäminen keittiöön toi ilon sinne. Ja tää on just sitä kodin laittamista, se on ihana termi!
-
Joo voin tosi hyvin ymmärtää ton!!
-
-
Julia
Aaaah, aivan järjetön mökkikiima iskee, kun kattelee näitä kuvia!!!!! En kestä miten ihanan näköistä teillä on. Toivon että onnistuisin luomaan omalle huvilalle edes pienen ripauksen sitä kauneutta, mitä olette saaneet aikaiseksi. Mutta ehkä se on just hyväksyttävä, että ”sisutaminen” ja oman maun löytäminen on taito, jota pitää myös pikkuhiljaa opetella. Sitä ei voi rahalla ostaa.
-
Hahha ”mökkikiima” XD Teille tulee ihana paikka siitä teidän mökistä!
-
-
Hasse
Meidän mummi sanoo sisustamista muotoiluksi, hän sanoo hankkiessaan uutta kotiin, että minä taas vähän muotoilin.
-
Inari
Kiitos kivasta ja inspiroivasta jutusta, teidän mökillä näyttää ihanalta! Muistatko mistä verhot/verhokankaat on hankittu?
-
Moikka! Keltaiset on jotkut tosi vanhat ja valkoiset on H&M Home:sta muistaakseni!
-
-
Sofie
Moi! Mitä maalia lattiaan on käytetty?
More to read
Unfasten Yourself -juttutuokio: Mia
Kirsikka Simberg
Mia paljastaa parhaat ominaisuutensa ja riskin joka kannatti.
Kesämökillä, ikuisesti!
Kirsikka Simberg
Harva ostaa mökin ja suunnittelee vaihtavansa sen myöhemmin toiseen.
Moikka! Musta näitä ajatuksia oli paljon Hanni Koroman kirjassa!