Musla Max Mara takki

Money Talk: Don’t hate it

Puhutaan rahasta, koska se on kiva asia.

Tein kerran töitä erään Tanskalaisen stailistin kanssa, joka sanoi inhoavansa rahaa. “Money makes everything complicated, I simply hate it.”

Olen eri mieltä. Rakastan rahaa. En intohimoisesti, mutta materiaalina. Muistan jo nuorena ajatelleeni: Haluan elämältä vain rakkautta, työtä ja rahaa matkustaa. Salaa mielessäni lisäsin listaan aina: “ja käyttää kauniita vaatteita” mutta en sanonut sitä yleensä ääneen. Elämässä on aina tietysti kaikenlaisia huolia, mutta olen löytänyt rakkautta, kivaa työtä ja matkustanut välillä kivoissa vaatteissa.

Ostin syksyllä talvitakin, aika arvokkaan. Kaupassa maksettuani, kun takkia pakattiin paperikassiin koin jotain lapsenomaista iloa ostokseni johdosta: Ostin takin ihan omalla rahalla. Jonka tienasin omalla työllä, en edes kenenkään alaisuudessa, vaan pikku yrittäjänä. Lapsellista, joku voi ajatella ja ehkä onkin, mutta omapahan oli iloni.

Samankaltaista onnea tunnen toisinaan, kun hoidan oman yhden naisen yritykseni talousasioita. Tunnen tehneeni jotain oikein, kun kustannusarvio työstäni hyväksytään. Välillä tuntuu, että työtä on kokoajan, mutta olen innostunut ja pidän työn tekemisestä, haluan ola hyödyllinen. Työ vahvistaa itsetuntoani; en piittaa ulkonäkööni liittyvistä kommenteista, mutta työssä onnistuminen tuottaa minulle suurta iloa. Jo mahdollisuus onnistumisesta on jännittävä ajatus. Raha liittyy olennaisesti siihen, miten yritykselläni menee. Se mahdollistaa sen, että voin itsenäisesti hoitaa asioitani, panostaa sellaiseen elämään, joka tuntuu merkitykselliseltä, voin pitää huolta lähimmäisistäni ja joskus jopa kieltäytyä sellaisesta työstä, josta ei vaikkapa makseta kohtuullista korvausta. Toisaalta voin myös osallistua kiinnostaviin projekteihin, joista ei voida maksaa palkkaa ollenkaan. Tärkeintä on mahdollisuus, voin itse päättää.

Raha muokkaa elämääni, se on materiaalia ja työväline.

Opiskellessani Wetterhoffilla kenkäsuunnittelua kysyin opettajaltamme kerran, millaista palkkaa kenkäsuunnittelijalle maksetaan. Halusin tietää, mitä oli odotettavissa ja sehän on tietenkin vain luonnollista, olinhan opiskelemassa itselleni ammattia. Opettaja sanoi, että se riipppuu monseta asiasta, mahdotonta arvioida, vaihtelee paljon, en pysty tässä nyt vastaamaan. Kysyin uudestaan, edes jotain arviota – en ollut koskaan saanut kuukausipalkkaa, sillä olin siihen mennessä tehnyt vain tuntityötä. Intin, mutta en saanut minkäänlaista arviota. Se oli mielestäni naurettavaa ja olen vieläkin sitä mieltä.

Koulussa pitäisi puhua rahasta, opetella työn hinnoittelemista, antaa oppilaille tavoitteita ja tietoa ja työvälineitä.

Kerran, ollessani työhaastattelussa ihan ensimmäisiä kertoja, työhaastattelija kysyi haastattelutilanteessa palkkatoivettani. Olin häpeissäni ja sopersin valmiiksi suunnittelemani summan ja yritin vakuuttaa haastattelijan siitä, että ennenkaikkea olisin iloinen työstä, että palkka on vain kiva ja välttämätön lisä. Mielessäni toivoin, ettei haastattelija loukkaannu pyynnöstäni. Mikään ei ollut valmistellut minua puhumaan rahasta. Viikkorahan pyytäminenkin oli aina tuntunut epämiellyttävältä ja nololta.

Olen lukenut, että naisten koulutus ja taloudellinen hyvinvointi edistää paitsi heidän, myös heitä ympäröivien yhteisöjen hyvinvointia, sillä naiset jakavat omaisuuttaan ja huolehtivat siihen kyetessään ympärillään olevista. Vastaavaa vaikutusta yhteisön hyvinvointiin ei tapahdu yhteisöissä, joissa miehet tienaavat ja naiset eivät saa koulutusta, eivätkä käy töissä.

Raha ei tarkoita pelkästään kalliita talvitakkeja, eikä se tuo onnea. On itsestään selvää, että se vaikuttaa jollakin tavalla ihmisen elämänlaatuun ja mahdollisuuksiin, mutta minusta on tärkeää ajatella, että se voi myös merkittävästi vaikuttaa siihen, miten kunnianhimoisia uskallamme olla ja miten itsenäisiksi voimme kasvaa.

Saatamme katsoa kunninahimoa ja luulla sitä ahneudeksi ja ajatella, että raha on likaista ja pinnallista, mutta se tuo myös valtaa valita ja vaikuttaa. Aikana, jolloin miesten ja naisten välisistä palkkaeroista keskustellaan kiivaasti, olisi mielestäni hyvä hylätä sellaiset ajattelumallit, joissa raha on häpeällinen asia.

Olen vakuuttunut siitä, että vain haluamalla hyvää palkkaa, sitä voi saada.

Taidehallissa on pian kiinnostava tilaisuus: Finnish Art Agencyn “Puhetta rahasta” -keskustelutilaisuus avaa taiteilijoiden ja luovien alojen ammattilaisten toimeentuloon liittyviä kysymyksiä. Keskustelussa pohditaan mm. kuinka henkilöbrändi voi vaikuttaa markkinointiin ja tuottaako näkyvyys toimeentuloa.

Money Talk -sarjassa puhutaan rahasta, koska se on kiva asia.

More to read

Musla paita sukkahousuista

Sukkikset paitana

Kirsikka Simberg

Look at this sexy sheer goodness!

Uudet muusat

Mia Frilander

Hiuksille ja elämälle.

Musla Maison Margiela

Kevätasuja

Kirsikka Simberg

Halusin jättitrenssin ja oudot ballerinat.

Q&A: Frantsilan Virpi Raipala-Cormier

Mia Frilander

Haastattelussa Frantsila-luomukosmetiikkamerkin perustaja, Virpi Raipala-Cormier.