tomatillo
Koko kesän yllättävin asia oli se, että tomatilloista tuli ihan hyvä sato! Olin varma, etteivät ne ehtisi kypsyä, mutta niin vain kesällä puskat kasvoivat kokoa valtavasti ja syyskuun lopussa ne olivat täynnä pieniä vihreitä hedelmiä, joista osa oli jäätynyt talvipakkasilla, mutta valtaosa oli kiinteitä ja kimmoisia. teimme niistä salsa verden.

Siemenet ostin Hyötykasviyhdistykseltä.

make harava great again
On tosi tyydyttävää siistiä piha talvea varten. Rakastan vähän harottavien, jo kuihtuneiden perennojen varsien alas kynimistä, katteen levittelyä ja yleistä siistimistä. Isoin yllätys oli kuitenkin se, miten suhtautumiseni haravointiin muuttui uuden haravan myötä. Iso ja kevyt harava teki haravoinnista aivan ihanaa. Oli todella tyydyttävää nähdä edistys pihassa ja seurata samalla aktiivisuusrannekkeesta kulutettua energian määrää. Hyötyliikunta on ihanaa. Kuuntelin äänikirjaa samalla, sain raitista ilmaa ja sain olla itsekseni ilman lapsia pihalla.

Tämä Fiskarsin harava koossa xxl on koko vuoden paras hankinta.

kaikki muuttuu paitsi se, että mikään ei tule valmiiksi
Joskus haaveilen ammattiavusta. Olisi ihanaa palkata puutarhuri, joka suunnittelisi, kaivaisi ja jäsentelisi pihaa meidän puolesta. meinasin sanoa ”meidän kanssa”, mutta oikeasti se mun haave on se, että joku tekisi kaiken ja saisin itse tulla paikalle vaan fiilistelemään. Välillä työtä on niin paljon, että tuntuu, ettei mikään edisty ja kaikki on rumaa ja kesken.

Haluiaisin tehdä pengerryksiä ja kivetyksiä. Talo pitäisi maalata. Aitaa rakentaa. Raivostuttaa repsottava ja liian painava portti ja se, ettei ehditä istuttaa tarpeeksi puita ja pensaita, vaan vuodesta toiseen piha on tulikuuma pätsi. Haluaisin myös paljun.

Pikkulapsi arkeen kuuluu vahvasti erilaisten keskeneräisyyksien sietämistä ja omien vajavaisuuksien kestämistä. Se on välillä enemmän ja sitten taas joskus vähemmän haastavaa. Yleensä enemmän.

sipulit ruukussa
Testasin vihdoin laittaa sipuleita ruukkuihin. Brittipuutarhoissa kasvaa usein valtava määrä kevätsipuleita erilaisissa ruukuissa kuistien ja penkereiden reunoilla ja ne näyttää ihanilta! Tilasin sipuleita Monisilla Gardenista ja ostin muutamia sekalaisia narsisseja ja iiriksiä lähipuutarhamyymälästäni. Vaikka en vielä tiedä, tuleeko kokeilusta mitään, olen tästä kokeilusta tosi innoissani.

Näin istutin:

Ruukun pohjalle laitetaan pari senttimetriä soraa, sitten oikeastaan mitä vain multaa. Sipulikukka nousee sipulin varaqstoituneella kasvuvoimalla, joten se ei tarvitse erityisen ravinteikasta multaa. Yleensä sipulit istutetaan syvyyteen, joka on niiden oman halkaisija x 3. Istutin sipulit aivan vieriviereen, kuitenkin niin, etteivät ne ihan kosketa toisiaan.

Sipuleita on mahdollista istuttaa myös kerroksiin niin, että isot sipulit alimmaiseksi, pienemmät niiden yläpuolelle. Tähän tapaan.

Istutuksen yhteydessä ruukun voi kastella kerran, sitten se joko jätetään ulos tai viedään kylmään ja pimeään kellariin odottamaan kevättä. Jätin omani ulos talon seinustalle, niin talon lämpö suojaa ruukkuja hieman, sillä umipjäätyessään, ruukku saattaa haljeta ja sipulit mahdollisesti jäätyä. Peittelin omani havun oksilla.

tee se taas, pionit
Jos harjoitus tekee mestariksi, niin hienoa, olen kohta pioniopenkkien mestari. Olemme istuttaneet ja uudelleen istuttaneet kaikki meidän pionit miljoona kertaa, mikä ei sinänsä ole hyvä asia, sillä pioneista sanotaan, että ne pitäisi istuttaa kerran kunnolla ja sitten ”unohtaa”. Ne eivät varsinaisesti pidä siirtelystä, mutta such is life, siirrelty on.

Mutta nyt varmaankin viimeisen kerran. Teimme yhden ison kohopenkin, johon teimme erilaisia ryhmiä, reunoille paanpeittekasviksi kurjenpolvea ja kissanminttua ja kevääksi narsisseja ja alliumeja. Olen toiveikas.

Vinkiksi: jos pioni on siirrettävä, kannattaa se tehdä syksyllä elo-syyskuussa, kun kasvi on varastoinut kaiken mahdollisen aurinkoenergian itseensä ja tehnyt seuraavan vuoden silmut valmiiksi.

Tehtiin terassin alaosaan tosi hienoa punosta pajusta. (Kuvan näette kansikuvassa oikealla). Mutta vaikka se näytti hienolta, päädyttiin lopulta siihen tulokseen, ettei se ole kestävä. Eikä se ehkä muutenkaan lopulta sopinut tohon kokonaisuuteen, vaikka oli tavallaan kiva idea. Ehkä samalla tyylillä voisi joksus tehdä herneen paloille aidannetta, mihin kasvaa.

Testasin Fiskarsin istutusvälineet: solid istuttajan ja istutusputken. Molemmat toimivat yllättävän hyvin, mutta näistä kahdesta oma suosikkini oli solid istuttaja, jolla sai aika tiiviistäkin maasta irti pyörän kakun multaa niin, että sipulin saattoi pudottaa kuoppaan ja kuopan peittää sitten solidiin kiinni jääneellä maapaakulla. Itse istutan yleensä ryhmiin, joten iso pistolapio on oma suosikkini näihin hommiin silti jatkossakin, mutta taloyhtiön pihalle istuttaessa solidista oli kyllä hyötyä, sillä nurmikkoon ei jäänyt rumia monttuja.