Monika Nars on Agency Leroyn toimitusjohtaja. Tapasin Monikan ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten, kun olin vielä Samujilla töissä ja Leroy suunnitteli ja toteutti Samujin uudet nettisivut. Sen jälkeen olen käynyt Leroylla monta kertaa ja tehnyt toimiston kanssa töitä mm. Iittalalle, Matrille ja Nansolle. Leroy on keskikokoinen suunnittelutoimisto, jolla on erittäin vaikuttava ja sexy-cool portfolio. Leroy on myös viime vuonna ensimmäistä kertaa ilmestyneen luovasti kulinaristisen Leon-lehden liikkeellepaneva voima.

Monika puolestaan näyttää ihan House Of Cardsin Clairen kaksoisolennolta, vaikka siinä missä Claire on kylmä ja laskelmoiva, Monika on lämmin ja suoraan sanottuna säteilevä.

Se jo sinänsä herättää tietenkin ihailua, mutta vielä enemmän kiinnostaa Monikan ura ja boss-leideys. En erityisemmin haluaisi puhua naisjohtajuudesta, mutta ihailen silti nimenomaan johtavia naisolentoja ja työssään menestyviä naisia. Siksi kiinnosti jutella yhden kanssa, joka esimerkillään inspiroi.

Mitä teet ja miksi?
Olen Agency Leroyn toimitusjohtaja. Haluan rakentaa toimistoa, joka tekee päräyttävän hienoja ja kauniita ratkaisuja laajalle joukolle asiakkaita ympäri maailmaa. Toimistoa, jossa työntekijät nauttivat tekemisen meiningistä, ovat ylpeitä saavutuksistaan ja omalla asenteellaan ylittävät asiakkaiden odotukset joka päivä.

Mikä on työssäsi haastavinta?
Aika. Miten jakaa rajoitettu määrä tunteja kaikkien asioiden välillä.

Entä palkitsevinta?
Rakentaminen ja tyytyväiset asiakkaat. On uskomattoman hienoa nähdä tuloksia ja huomata mihin kaikkeen tiimi pystyy, kunhan sille antaa oikeat edellytykset.

Onko työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaikeaa?
Onhan se. Varsinkin kun lapset olivat pieniä oli jatkuvasti tunne, että ikinä ei ollut riittävästi aikaa – ei kotona, eikä töissä. Vaikka teen pitkiä päiviä, vietämme illat ja viikonloput yhdessä ja matkustamme aina, kun siihen on mahdollisuus. Rakastan olla perheeni kanssa. Mutta rakastan myös työtäni. Mielestäni on tervettä hyväksyä se, että nauttii työnteosta. Joku viisas työmyyrä ystäväni sanoi kerran, että hänen lapsensa ovat aikuisena todenneet, että heistä on tullut paljon itsenäisempiä, kun äiti ei aina ollut kotona.

Rosabeth M Kanter on sanonut, että naisille on organisaatiossa neljä mahdollista roolia: äiti (mother), lemmikki tai maskotti (pet), viettelijätär (seductress) tai teräsnainen (ironmaiden). Mitä ajattelet tällaisesta ajatuksesta?
Hmm. On varmasti aika totta. Tosin kaikilla organisaatiossa on oma roolinsa, joko otettu tai annettu. Jos näistä pitäisi valita, olisin kyllä teräsäiti.

Millaista on olla naisjohtaja? Joudutko ikinä ajattelemaan asiaa?
Itse en näe naisjohtajia tai miesjohtajia. Näen johtajia. Näen huonoja johtajia ja hyviä johtajia. Mielestäni kaikki on kiinni omasta asenteesta ja siitä minkälainen johtaja haluaa olla, mitä arvoja painottaa. En siis niinkään mieti sitä, olenko hyvä naisjohtaja, mutta mietin usein olenko riittävän hyvä johtaja. Olen toki ylpeä kaikista naisista jotka menestyvät. Ja jollain tavalla tiedän, että heidän menestyksensä on henkisellä tasolla vaatinut enemmän, kuin sama ponnistus mieheltä. Me naiset pärjäämme tilanteessa kuin tilanteessa yhtä hyvin kuin miehet, kunhan näemme asiat sellaisina kuin ne ovat.

Suurin idolisi / mentori joka on vaikuttanut elämääsi?
Mun isoveli, Tomas, joka kuoli 20 vuotta sitten. Minulle hän oli universumin viisain henkilö, idoli ja mentori. Kaipaan hänen sarkastista huumorintajuaan joka päivä.

Mitä toivot vielä saavuttavasi?
Oi, vaikka mitä! Minulla on kova halu oppia uutta, kehittyä ja löytää uusia polkuja. Minussa asuu avaramielinen yrittäjä ja uskon että jokainen kohtaaminen johtaa johonkin uuteen mielenkiintoiseen asiaan.

Mitä söit viimeksi?
Nektariinin, vaikka olisin oikeasti halunnut syödä jäätelön.

Oletko hyvä vai huono häviäjä?
Aika hyvä häviäjä. Minussa ei ole niin kovaa kilpailuviettiä, että murjottaisin, jos joku muu löytää Afrikan tähden. Mutta lähden kyllä peliin kuin peliin asenteella, että tämähän voitetaan.

Kumpaa tuhlaat mielummin: aikaa vai rahaa? Miksi?
Ehdottomasti aikaa. Haluaisin tuhlata enemmän aikaa kirjojen parissa ja vanhojen rakkaiden ystävien seurassa.

Koska viimeksi pyysit anteeksi?
Eilen tyttäreltäni. Olemme todella hyviä ystäviä, mutta varhaisteiniperheessä on paljon asioita, mistä voi kinastella ja mielipiteitä on monia. Kun tilanteet tasaantuvat, pitää muistaa pyytää anteeksi.

Viimeisin ostoksesi?
Uusi koulukirja muksulle, joka oli onnistunut hävittämään vanhan.

Minkä neuvon antaisit jollekin, joka haluaa tehdä samaa kuin sinä?
Usko itseesi ja pidä silmät auki. Ole tarkka, mutta anna asioiden tapahtua. Verkostoidu ja myy vain sellaista tuotetta tai palvelua, johon itse aidosti uskot. Käyttäydy aina hyvin ja kohtele kaikkia ihmisiä hyvin – et ikinä tiedä missä kohtaamasi tyypit tulevat seuraavan kerran vastaan. Kuuntele ja muista nauraa. Kukaan ei innostu murjottavista ihmisistä.

Paras neuvo jonka olet itse saanut?
Eräs rahoitusalan konkari opetti minulle kauan aikaa sitten johtajuudesta ja vastuunkantamisesta tärkeän asian: Hyvä johtaja antaa aina kehujen valua organisaatiossa alaspäin, mutta ottaa aina loan omaan niskaansa. 

Salainen paheesi?
Irtokarkit ja salmiakki. Ne ovat olleet paheeni aina sitten lapsuuteni puukiskan pennikarkkien.

Screen saver -kuvasi tällä hetkellä?
Peruskuva. En ole tyyppinä screen saver-kuvan vaihtaja.

Aamurutiinisi?
Yritän joka aamu keksiä ratkaisua siihen, miten saisin nukkua vielä 5 minuuttia, sitten nousen, käyn suihkussa, puen ja fiksaan hiukset ja meikit ja olen autossa kahdessakymmenessä minuutissa. Katson, että lapset, jotka samalla intensiteetillä yrittävät saada itsensä kouluun, saavat vielä jotain syötävää. Oikeasti mieheni on se joka laittaa heille aamupalaa. En ole parhaimmillani aamulla, sanotaan näin. 

Mitä naiset voisivat oppia miehiltä?
Miettimään vähemmän, mitä muut ajattelevat.

Mitä miehet voisivat oppia naisilta?
Miettimään enemmän, mitä muut ajattelevat.

Jatka lauseita: “Menestys on…” asenne.

“Epäonnistuminen on..” arkipäivää ja ihan normaalia.

Jos voisit lähettää viestin 20-vuotiaalle itsellesi, mitä sanoisit?
Ota iisisti – kaikki järjestyy.

Riski, jonka ottaminen kannatti?
Olen asunut koko elämäni Helsingissä. Muutimme Espooseen 5 vuotta sitten. Huikea riski! Nyt voin jo todeta, että kannatti. Vaikka eihän Espoo ole ikinä Helsinki.