Asuimme Eevan kanssa nuorina opiskelijoina Itä-Lontoossa. Kolkohkossa asunnossa meitä asui yhteensä kolme ja tulimme hyvin toimeen keskenämme. Kävimme koulun jälkeen ja viikonloppuisin pubissa ja järjestimme välillä kotibileitä, oi nuoruus! Meidän asunnossa oli kylpyamme, mutta lämmin vesi ei ikinä riittänyt sen täyttämiseen. Söin joskus salaa Eevan juustoviipaleita jääkaapista, en tiedä huomasiko se koskaan.

Nyt Eeva asuu Lontoossa ja kuvaa siellä työkseen mm. muotia ja kauneutta. Keskustelimme siitä, millaista se on.

Jutun kuvat Eeva on ottanut Lontoon muotiviikoilla.

Yläpuolella: Eeva itse! Ja kansiollinen backstage -passeja näytöksistä, joissa Eeva on kuvannut. 

Moi Eeva! Me ollaan entisiä kämppiksiä. Asuttiin Lontoossa yhdessä, kun opiskeltiin. Millasta oli asua mun kanssa? Onko ikävä sitä?

Moi Kirsikka! Haha, meillä oli hyvä meininki? Sellaista aikuistuvien nuorten hassuttelua. Ja hassuttelua on aina ikävä. Ja ystäviä! Vieläkin kyllä naurattaa se sun huoneen kaaos, ja yhteisen olohuoneen kolkkous.

Ja sit voidaan mennä asiaan: missä sä oot opiskellut?

Tein maisterin London College of Fashionissa, linjana Fashion Photography. Sitä ennen opiskelin valokuvaa University of the Creative Arts- yliopistossa, jota varten tulin aikoinaan Englantiin.

Jäit opintojen jälkeen asumaan Lontooseen ja teet nyt valokuvaajan töitä. Millaisia asiakkaita sulla on? Onko kilpailu Lontoossa kovaa?

Opintojen aikana olin ehtinyt saada jalkaa oven väliin muutamassa paikassa, ja valmistuttuani oli luontevaa jäädä töihin. Asiakkaina mulla on pieniä independent designereita, kosmetiikkafirmoja, brändejä ja julkaisuja. Täällä on paljon kuvaajia, mutta työmahdollisuuksia on myös enemmän.

Mikä sun työssä on parasta?

Valokuvaajan ammatissa yhdistyy niin monta kivaa puolta! Nautin kuvien tekemisestä, visuaalisuus itsessään on ykkönen. Paras bonus on erilaisten ihmisten tapaaminen, ja yllättäviin paikkoihin pääsy. Musta on yhtä jännää kuvata vaikka tehdashallissa kuin hienostohotellissa.

Entä haastavinta?

Varmaankin epäsäännöllisyys, mutta sitäkin oppii sietämään.

Onko Lontoossa eläminen kallista? Miten se eroaa Suomessa asumisesta?

Muutto Britanniaan oli samalla muutto pois lapsuudenkodistani, ja koska en ole koskaan asunut itsenäisesti Suomessa, niin hankala verrata! Suurimmat erot liittyy väkimäärään. Lontoossa kulttuurien kirjo ja kaupungin sisäisten matkojen pituus on hyvin erilaista kuin vaikka Helsingissä, josta olen kotoisin.

Mitä kaipaat Suomesta? (Mun lisäksi)

Perheemme koiraa Vappua! Sen kanssa ei oikein voi päivittää kuulumisia puhelimitse. Ja perhettä, ystäviä ja luontoa.

Kuvaat paljon muotiviikoilla. Millaista se on? Ootko tavannut paljon jotain ihania julkkismalleja ja suunnittelijoita? (Tuplakääk minussa haluaa tietää!)

Joo! Ja noihin hommiinhan tämän jutun kuvat keskityykin. Se on hauskaa ja intensiivistä. Tapaamisen sijaan puhuisin kohtaamisista, sen verran hektistä bäkkäreillä on. Anna Wintourin spottaaminen on aina pieni moment, ja olin ihan star struck kun ensimmäisen kerran näin Hussein Chalayanin puuhastelemassa ennen näytöstään muutama kausi takaperin. Parhaat julkkisjutut liittyy gaaloihin kuten British Fashion Awards ja Baftas. Silloin olen päässyt kuvaamaan glamouria taustajoukkoihin, Gigi Hadidista Beckhameihin.

Apua, millainen Gigi oli? Entä Victoria?

Gigi vaikutti suloiselta ja sydämelliseltä. Becsit olivat mukavia ja kohteliaita.

Suosittele jotain ihanaa paikkaa Lontoossa vieraileville!

Tällähetkellä ihaninta on Violet leipomo. Kaunis ja rauhallinen pikkukahvila erinomaisella, osittain lämmitetyllä terassilla jossa on kiva katsella ohikulkijoita ja syödä kakkua. Parasta!

Jos joku unelmoi työstä valokuvaajana muodin parissa, millaisia neuvoja antaisit?

Ole reipas, sinnikäs ja valmis tekemään paljon työharjoittelua.

Mistä inspiroidut juuri nyt?

Tanssista ja liikkeestä.

Riski joka kannatti?

Niin tylsä asia kuin kalustoon sijoittaminen. Valokuvaaminen on välineurheilua.

Oot kuvannut myös Iittalalle ja muille suomalaisille tahoille. Miten työn teko suomessa eroaa Englannissa työskentelystä?

Olen tehnyt tähänastisen urani Briteissa, ja jutut Suomeen olen pääosin tehnyt etänä, joten sikäläinen työkulttuuri ei ole vielä tullut tutuksi.