Iittalan uusi Raami-sarja koostuu keraamisista, lasisista ja puisista osista ja sen julkaisu tuntuu minusta merkittävältä. Se voi johtua siitä, että elän (nautinnollisesti) pienessä Iittala-kuplassa vuosiyhteistyöstämme johtuen.

Mutta ajatelkaa: milloin Iittalalta olisi viimeksi tullut kattava, kokonaan uusi astiasarja? Teema on varmasti kaikille suomalaisille tuttu jo kymmenien vuosien ajalta. Tuleeko Raamista nyt minun lapseni lapsuuden astiasto, oman aikansa Teema? (Tulee! Mä rakastan tätä sarjaa!)

Malliston suunnitellut Jasper Morrison on kiinnostunut hyvin muotoilluista, arkisista käyttöesineistä, jotka palvelevat käyttötarkoitustaan. Usein tällaisten esineiden muotoilija ei ole tiedossa, ja esineet, kuten sakset tai paperiliittimet, saattavat olla kaikessa arkisuudessaan huomaamattomia.

Morrison on sanonut, että anonyymit esineet muistuttavat muotoilijoita siitä, että suunnittelijan tunnettuuden sijaan esineen elinkaaren ratkaisee se, kuinka hyvin muotoilu kestää aikaa.

Olen kirjoittanut Jasperista ennenkin, sillä juuri tämä Supernormal-suunnittelufilosofia kiinnostaa minua. (Osaan kyllä arvostaa kaikenlaista muotoilua ja erilaisia muotokieliä, mutta juuri tämä paperiliittimen ylivertainen yksinkertaisuus on ajatuksena hyvin kiintoisa.)

Olin stylistinä Raamin kuvauksissa viime kesänä, kun malliston ilmestyminen oli vielä salaisuus. Ihastuin astioihin jo silloin, niissä todellakin on jotain viehättävän anonyymiä ja samalla universaalia.

Teepannu ja kahvikupit muistuttavat minua hotelliaamiaisista Ranskan maaseudulla. Lasit ovat kuin minkä tahansa eurooppalaisen bistron juomalasit. Ehkä eniten olin innoissani lautasista ja viinilaseista. Niissä on viehättävät pyöreät muodot ja viinilasien pieni koko on täydellinen: ne ovat mutkattomat ja viehtättävät. Kokoelmaan kuuluu puna-ja valkoviinilasit, kuohuviinilasi ja aperitiivilasi.

Lisäksi sarjaan on helppo yhdistää jo olemassa olevia astioita. Ne sopivat saumattomasti yhteen Ultima Thule -lasien ja vintagelöytöjen kanssa, eivätkä riitele Japanista ostettujen wabi-sabi -kulhojen kanssa.

”Ihmisille on luontaista pyrkiä luomaan viihtyisä ja hyvä tunnelma, sillä tunnelma vaikuttaa olennaisesti elämänlaatuun ja hyvinvointiin”. – Jasper Morrison

Hesarissa oli ihastuttavan Aino Frilanderin kirjoittama juttu Raamista. Siellä Morrisonia siteerataan näin, kun hän kertoo isoisänsä skandinaaviseen tyyliin sisustamasta huoneesta: ”Muistan sen helpotuksen jota tunsin siinä huoneessa”, Morrison sanoo. ”Siitä asti olen ollut herkkä sille, minkälaisia tunnelmia esineet luovat – ja hermostunut vääristä esineistä.”

Ehkä tunnen hengenheimolaisuutta Morrisonin kanssa juuri siksi, että myös minä tunnen esineiden energian kotona, hotelleissa, kaupoissa ja työpaikallani?

Toisaalta luulen, että me kaikki tunnemme. Siksi olemme kiinnostuneita viihtyisistä paikoista, kartamme ikävystyttäviä tiloja ja panemme merkille, kun viihdymme jossain, vaikka emme aina osaisikaan tarkalleen sanoa, mistä se johtuu.

Tunsin joskus itseni kammottavan turhamaiseksi, kun mielestäni turhauttavinta putkiremppaevakossa asumisessa oli liian painavat laina-astiat. Nyt olen tästä havainnosta iloinen, sillä tiedän, missä ja miten voin paremmin. Katan mielelläni pöydän kauniisti, siivoan ja järjestelen, teen hyvää ruokaa ja petaan sängyn, sillä hyvä tunnelma koostuu osittain juuri sellaisista asioista.

”– minulle on paljon kiinnostavampaa yrittää ymmärtää mikä luo hyvää tunnelmaa kuin tehdä kivoja muotoja.”

Tutustu tarkemmin Raamiin Iittalan verkkosivuilla.