Raskausviikko 32

Kirsikka Simberg | 21 toukokuun, 2019

Valmisteluja, unikoulu ja myllertävä vauva.

Meillä on enää seitsemän viikkoa laskettuun aikaan, se tuntuu yhtäaikaa pitkältä ja lyhyeltä. Raskaana oleminen on toistaiseksi ollut ihanaa. Kaikki pienet vaivat, mitä mulla on ollut, ovat tuntuneet tosi vähäpätöisiltä ja enimmäkseen olen voinut hyvin.

Eilen musta tuntui, että mun maha kasvoi päivässä neljänneksellä. Illalla tunsin oloni jättikurpitsaksi ja pitkästä aikaa tunsin jotain kauhunsekaista tunnetta: kuinka paljon tää maha voi vielä kasvaa ja venyä seuraavien viikkojen aikana?? Paljon, kuulemma.

Olo on vähän tukala välillä illallisen jälkeen, kun tunnen oloni muutenkin väsyneeksi ja olen syönyt illallista. Vauva ei haluaisi jakaa tilaa ollenkaan ja tuntuu muutenkin juuri nyt käyttävän kaiken energiansa mun mahan manuaaliseen muokkaamiseen. Hän liikkuu ja myllertää todella ahkerasti, ponnistaa alavatsasta kantapäillä ja työntää pyllyllä vasten ylävatsaa. (On kuitenkin jo pää alaspäin, oikeassa asennossa – jes! Olin itse ns. perätilassa ja mun äiti on synnyttänyt meidät kaikki kolme keisarinleikkauksella.)

Suurimman osan aikaa musta tuntuu isolta urheilukassilta, jonka sisältä joku koittaa etsiä jotain. Myllää ja ropeltaa siellä.

Mutta myös jokainen epämukava tunne tuntuu ihanalta ja ihan erilaiselta, kuin joitain viikkoja sitten. Alussa vauva tuntui pieneltä kalalta, joka pyrähtelee ja ui mahassa. Nyt se tuntuu lihalta ja luulta, kovalta ja yllättävän voimakkaalta. Välillä joltain myllynkiveltä, joka pyörii ja jauhaa, välillä merihirviöltä ja mun maha merenpinnalta, jonka alla se liikkuu. Välillä olen urheilukassi.

Meidän äiti osti nämä merinovillaiset vauvan vaatteet Töölön Vanhain Työ -myymälästä, joka myy helsinkiläisten eläkeläisten tekemiä käsitöitä.

Villahousut ja neuletakki: Vanhain Työ. Yhyyy, niin söpöt!!

Kurssit, valmistautuminen ja unikonsultti

Jokainen odottaja valmistelee itseään eri tavoin. Me ei aluksi ostettu juuri mitään, ei tehty listoja, eikä ajateltu hirveästi mitään tavaraa, koska ei haluttu ostaa mitään turhaa kotiin pyörimään. Sen sijaan mulle oli tärkeää valmistautua synnytykseen, sillä toivon selviytyväni siitä mahdollisimman luonnollisesti ja ilman kivunlievitystä. Olisi ihana, jos kokemus olisi jotenkin voimaannuttava ja spesiaali.

HYPNOSYNNYTYS
Kävimme hypnosynnytyskurssin, ja kirjoitan siitä ihan varmasti heti kun ehdin lisää, se oli mahtava. Myös Tuukka sai sieltä tosi paljon käytännön vinkkejä siitä, miten auttaa synnytyksessä ja olla tukena sitä ennen. Joku kysyi täällä kommenteissa joskus, että miten ystävää voisi muistaa raskausaikana. Ehkä toi hypnokurssi tai aiheeseen liittyvä kirjallisuus olisi ykkössuositukseni. Eikä pelkästään niiden hypnotekniikoiden takia, vaan myös kaiken sen käytännöntiedon ja vinkkien takia, jota kurssilta sai.

SYNNYTYSLAULU
Tällä viikolla käyn synnytyslaulukurssilla. Kurssi on oikeasti kolmeosainen, mutta havahduin asiaan liian myöhään ja ehdin vain kurssin viimeiselle kerralle. Synnytyslaulu musiikin tohtori Hilkka-Liisa Vuoren kehittämä metodi, joka auttaa rentoutumaan synnytyksessä ja myös raskauden aikana.

DOULA
Me ollaan harkittu myös doulaa, mutta en vielä ole ehtinyt tehdä mitään päätöstä sen suhteen, enkä tiedä, miten helposti löytäisin sopivan. Kiinnostaa kuitenkin hieman.

UNIKOULU
Kaikki pikkuvauvojen vanhemmat puhuvat unesta ja varsinkin unettomuudesta niin paljon, että olemme jo myös vähän perehtyneet unikouluun ja kävimme tapaamassa unikonsulttia.

Luulin ennen, että unikoulua kannattaa ajatella aikaisintaan silloin, kun vauva on puolivuotias, mutta itseasiassa aiheeseen oli hyvä tutustua jo nyt, sillä tiedon hankkiminen ennen kuukausien unettomia öitä oli hyvä idea. Lisäksi pikkuvauvoja voi jo ennen varsinaista unikoulua valmistella nukahtamaan oppimiseen. Me käytimme Sleepy.fi:n ihanaa Mariaa, suosittelen lämpimästi! Hän tulee vielä vauvan synnyttyä meille käymään ja neuvoo käytännön asioissa, mutta meille tuli jo tässä vaiheessa jotenkin itsevarmempi olo ja saatiin hyviä vinkkejä alkuun. Marian eri palvelupaketeista saa lisätietoa täällä.

Psst! Kuvien vaatteet on mun äidin ostamia ja kuulemma sellaisia, joita hän kutoisi, jos vain ehtisi. Neulotut jutut on ostettu Töölöstä, suosittelen tätä kauppaa kaikille, jotka haluaisivat osata neuloa vauvanvaatteita, mutta eivät joko osaa tai ehdi niin tehdä! Vaatii kuulemma hieman penkomista, mutta laatu on tosi hyvää ja valikoimassa oli paljon tosi söpöjä juttuja.

AHTJ 22 toukokuun, 2019
Hei pakko kommentoida nukkumiseen: Kaikki vauvat eivät valvota! Itse olin ihan pelko takapuolessa ennen synnytystä, että sitten alkaa valvominen. Olen ISOSTI uniongelmainen ja tiedän miten unettomuus syö ja tekee mielestä mustaa liejua. Nukuin vauvavuonna todella hyvin! Bebe heräsi 2 kertaa syömään klo 20-10 välillä ja muu aika nukuttiin. Torkuin/nukuin kyllä yöimetystenkin läpi ja nostin vauvan omaan sänkyyn takaisin jos muistin (päätettiin puolison kanssa jo etukäteen, että ei tehdä nukkumisjärjestelyistä mitään periaatepäätöstä vaan tärkeintä on, että kaikki saavat unta). Se oli ihanaa. Äikkärillä kun sai jäädä aamulla nukkumaan, eikä tarvinnut nousta töihin. Poika on ollut muutenkin hyvä nukkuja koko parivuotisen elämänsä, toki sairaudet esimerkiksi ovat satunnaisesti valvottaneet. En tiedä voinko tästä ottaa mitään vanhemmuuskrediittiä itselleni vai onko vain luontainen ominaisuus, koska samoilla ”menetelmillä” toimineen ystäväperheen vauva on ollut omanlaisensa yökukkuja. Pointti siis, että vauvat ovat tässäkin erilaisia ja kaikissa perheissä ei valvota. 🙂

Ihanat vaatteet!
- Musla 26 toukokuun, 2019
  Ah toivotaan että meilläkin menis noin!!
Terhi 22 toukokuun, 2019
Kuopuksen synnytys oli aivan eri tavalla voimaannuttava kokemus kun olin valmistautunut synnykseen mm. rentoutus-ja meditaatio harjoituksilla. Hienoa, että olet noin valmistautunut ja valveutunut jo esikoisesi synnytykseen. Jos päädytte tutkimaan doula asiaa tarkemmin niin erittäin lämmin suositus Kätilötalon ihanille naisille (Anu). Korvaamaton apu loppu raskaudessa lääkkeettömään ja lempeään olon helpotukseen, synnytykseen valmistautumiseen ja synnytyksen jälkeen imetyksen haasteiden kanssa. Leppoisia raskausviikkoja sulle.
- Musla 26 toukokuun, 2019
  Joo, oon kuullut ja lukenut, että jos valmistautuu, niin usein vaikka synnytys menis ei-suunnitelmien mukaan, koetaan synnytys silti jotenkin parempana kokemuksena, kuin sillon, jos ei ole valmistautunut ollenkaan. Hehe, jotkut kuulemma jopa nauttii synnytyksestä!
HANNA 25 toukokuun, 2019
Mulla on menossa Rento synnytys -verkkokurssi (https://www.rentosynnytys.fi/) joka perustuu myös hypnosynnytysmenetelmään. Voin suositella lämpimästi! Oma fiilis synnytyksestä varmistuu koko ajan luottavaisemmaksi, rennommaksi ja kiitollisemmaksi. Voin jopa sanoa, että melkein odotan jo innolla miten pääsen soveltamaan oppimaani tositoimissa. Ja tämä on aika paljon sanottu ihmiseltä, joka joitain vuosia sitten oli varma ettei voi koskaan perustaa perhettä valtavan synnytyspelon takia. Toki pelko on hälvennyt pikkuhiljaa vuosien varrella mutta olen superkiitollinen, että löysin kurssin sillä ilman sen antamaa tietotaitoa tulisi kokemus varmasti olemaan hyvin erilainen, pelokkaampi ja olen varma että en edes harkitsisi lääkkeetöntä synnytystä. Täällä ollaan nyt viikolla 34, ja tuntuu ettei päähän mahdu enää muuta kuin henkistä valmistautumista ja sisäänpäin kääntymistä, voimaantumista. Ihan mahtavaa. Tsemppiä sullekin loppuraskauteen, ihan pian ne pienokaiset ovat jo sylissämme!
- Musla 26 toukokuun, 2019
  Hei meidän kurssiin kuului toi verkkokurssi ja oon aloittanut sitä myös! Vaikuttaa tosi hyvältä, mulla ei vaan oo vielä ollut hirveesti aikaa perehtyä siihen, siksikin odotan tosi paljon lomaa, että ehtisin kunnolla ottaa siihen aikaa 🙂
  
  Hyvää odotusta myös sulle!!!
Mmm 29 toukokuun, 2019
Hei
Synnytys on spesiaali ja erityinen myös silloin kun käyttää kivunlievitystä, joillekin lääkkeetön synnytys on mahdollinen mutta kaikille ei eikä lääkkeettömyydestä kannata tehdä tavoitetta jonka takia on valmis kärsimään kipua turhaan ja jonka mahdollinen epäonnistuminen aiheuttaa syyllisyyttä. Lääketiede on tärkeä ja ihana asia ja voi olla auttamassa synnytyksen turvallista kulkua. Oman synnytykseni aikana olin äärimmäisen kipuinen ja vastustin kivunlievitystä juuri koska olin lukenut niin paljon siitä miten parempi ja aidompi kokemus on ilman lääkkeitä ja miten jokaisen naisen tulee pyrkiä lääkkeettömyyteen ollakseen aidompi ja parempi äiti. Synnytyksen edetessä luotin kuitenkin kätilön mielipiteeseen hänen suositellessaan epiduraalia ja sen saatuani supistusten päästessä kivuttomasti vauhtiin synnytys nopeutui ainakin minun mielestäni sillä nukahdin syvään hetki epiduraalin jälkeen. Kahden tunnin kuluttua kätilö herätti minut ponnistamaan. Olin ennen epiduraalia kivuissani käyttänyt voimiani ponnistelemaan supistuksia vastaan, ja olen syvästi kiitollinen kätilön ammattitaidosta ja oikein ajoitetusta epiduraalista joka nopeutti synnytystä ja vähensi kipua. Ehkä se mitä haluan sanoa on että suunnitelma lääkkeettömästä synnytyksestä on kaunis asia ja varmasti monelle toimiva mutta ethän soimaa itseäsi jos tarvitsetkin kivunlievitystä.
Yksi asia jonka toivoisin tietäneeni raskausaikana on osteopatia, Helsingissä on raskauteen ja vastasyntyneisiin erikoistunut osteopatiahoitola jossa voidaan lempeästi helpottaa kehon kipu ja jännitystiloja ja josta voisi olla apua sekä synnytykseen valmistautumiseen että vauvan mahdollisiin vatsavaivoihin tai uniongelmiin
- Kirsikka Simberg 29 toukokuun, 2019
  Joo, en aio syyllistyä missään nimessä ja olen avoin tekemään päätöksiä tilanteen mukaan!
  
  Hypnosynnytyskurssilla puhuttiin paljon myös noista supistuksista, miten auttaa itseä valmistautumaan niihin ja muihin tuntemuksiin, mitä kehossa tapahtuu ja miten voi tavallaan myötäillä niitä. Mutta toihan on iha ideaalia, että nukhataisi jopa hetkeksi, jos se on jotenkin mahdollista!
  
  Mä en ainakaan ajattele, että jokaisen naisen tulisi pyrkiä lääkkeettömyyteen, vaan mun oman researchin myötä, se on vaan tullut mulle itselle toiveeksi, ei sen takia, että olis jotenkin aidompaa — kaikki synnytykset on aitoja! — vaan ihan muista syistä. Sun synnytys kuulostaa siltä, että kaikki meni tosi hyvin. Myös mun moni ystävä on kokenut, että epiduraali on ollut heille just oikea valinta!
- HANNA 30 toukokuun, 2019
  Silloin se varmasti onkin todella tuskallista jos ponnistelee supistuksia vastaan, siinä kohtaa lääkkeet tuovat varmasti toivotun helpotuksen. Uskon itse kuitenkin juuri tähän rentoutumisen taitoon ja luottavaisen manifestoinnin voimaan – kun ei taistele kehoaan vastaan, vaan rentoutuu ja antaa sen viedä, silloin varmasti lääkkeettömän synnytyksen mahdollisuus on paljon suurempi. Itsekään en toivo lääkkeettömyyttä siitä syystä että olisin jotenkin ”parempi äiti”, se ei mielestäni määritä mitään sellaista, ja olen avoin ottamaan myös lääkkeellisen helpotuksen vastaan jos tilanne niin vaatii. Tästä rentoutumisen tärkeydestä ja positiivisesta kehästä tulisi mielestäni puhua neuvoloissa paljon enemmän, antaa ihan konkreettisia keinoja siihen, sillä jokaisella tulisi mielestäni olla oikeus kunnolliseen tietoon siitä miten paljon itse lopulta voi synnytykseensä vaikuttaa.
Purrr 2 kesäkuun, 2019
Meillä kanssa on nukuttu lähes koko vauvavuosi hyvin. Eka kuukausi meni vähän sumussa, mutta sitten vauva on nukkunut kokonaisia yöunia. On jopa aamu-uninen, mieluiten nukkuisi joka aamu yli yhdeksään tai pidempään.