
Second hand -vaatekaapilla
Nyt kiinnostaa: romanttiset jutut.
Luulin olevani minimalistinen pukeutuja, mutta tänä kesänä on tehnyt mieli pukeutua puhvihihoihin, vaaleanpunaiseen (!?) ja isohelmaisiin mekkoihin.
(Siis sen lisäksi, että tekisi mieli maata nakuna keskellä lattiaa kylmäkallen kanssa, kun on niin kuuma.)








Vietämme kesää mökillä ja teemme joka päivä hieman puutarhatöitä. (Mä muuten pohdin tosi paljon, miksi kutsua tätä paikkaa, kun ei tää oikein ole mökki. Täällä on sähköt, posliinivessa ja suihku ja muutenkin rakennus on enemmän pieni talo, kuin mökki. Kesäpaikka, kuulostaa oudolta ja lisäksi me vietetään täällä aikaa talvellakin. Enkä mä tiedä, voinko sanoa, että ollaan maalla. Ehdotuksia?)
Second hand -vaatteet ovat parhaita puutarhassa(kin), sillä vuosikymmeniä vanhat puuvillavaatteet kestävät hyvin pesua (hiki ja multa!) ja muutenkin ne yllä on rento ja huoleton olo. Ei tarvitse koko ajan panikoida, että jääkö helma tai lahje johonkin oksaan kiinni.
Olemme kierreelleet Kemiön ja Salon välisillä kirppiksillä ja tehneet hyviä löytöjä. Tuukka osti villakankaisia takkeja (se on tosi komea niissä, miehille löytyy myös ihan mahtavia juttuja) ja minä muutaman puutarhapaidan.







Vaaleanpunainen paita on kokoa 54 ja merkkilapussa lukee Kuusinen. Myös valkoinen pitsikirjailtu paita on kai kokoa 44. Isokokoinen yläosa on kesällä vilpoinen. Kunhan olkapäät laskeutuvat, eivätkä jää pönöttämään, on kokomerkintä minulle aika yhdentekevä.
Valkoisen yöpaidan ostin keväällä tästä antiikkikaupasta Italiasta. Käytän sitä päiväpaitana. Täydellisen vilpoinen, vaikka välillä mulla on sellainen olo, että näytän vähän parantolasta karanneelta se päällä?












-
-
Kirsikka Simberg
Kiitos! 🙂 Tekis mieli jäädä tänne vaan asumaan ja peruuttaa sivilisaatioon paluu kokonaan. xx
-
-
Kaisa
Ihanaa! Kierrätys on parasta! Kaunis kesätunnelma kuvissa. Mutta yksi kysymys: Miten sä saat hainhampaan hiuksiin niin, että se näyttää noin elegantilta? Mulla se jostain syystä muistuttaa vaan ala-asteen vesiputouskampauksia. 🤔
-
Kirsikka Simberg
Mulla oli vaihe, kun en lötänyt kirppiksiltä mitään! Varsinkin pääkaupunkiseudun paikat tuntuivat olevan täynnä vaan H&M trikoita ja nukkaantunutta tekokuitua. Sain sillon hermoromahduksen ja julistin, etten ikinä osta kirppiksiltä enää mitään, kun ketjuliikkeiden kertakäyttötavarat vaan pilaa ne. Heh, se meni onneksi ohi ja nykyään esim Uffit keskustassa on musta tosi hyviä! Ja nyt pääkaupunkiseudun ulkopuolella on tehnyt tosi hyviä löytöjä, se on ihanaa.
Mut joo siis hainhammas! Mä kieputan sen tukan kärjestä sellaseksi twistiksi ja kiinnitän hiusten pään sinne alle. Joskus helpottaa, jos laittaa ensin ponnarin. Sun kehut lämmitti, mutta siis mä itseasiassa tykkään siitä vesiputos stailista tosi paljon! Mun hiukset on liian taipuisat ja kiharat siihen, mutta oon nähnyt ihania 90-luvun kuvia Gwyneth Paltrowista, jolla on tukka just niin! Embrace it! (Tulipa pitkät jorinat! 😀 ) xx
-
-
Emma
Hehee näytät vähän parantolasta karanneelta kyl, but in a good way 🤔 ja mökistä: country house!! Mennään maalle/landelle. Country house kuulostaa elegantimmalta…
-
Kirsikka Simberg
Kauntrihaussi ei taivu suomeksi niin hyvin! Landesta tykkään kyllä, mun pitää testata sitä! xx
-
Mia
Kakkoskoti
-
-
laulau
Meillä vastaavanlainen ympärivuotinen mökki on ristitty vaan pöndeksi. 😀
-
Kirsikka Simberg
Hahah se on kyllä hyvä!
-
-
MariaK
Hyvä fiilis kuvissa! Mun mielestä just tollanen paikka on huvila. Sanakin on jo niin hyväntuulinen 😎
-
Kirsikka Simberg
Kiitos! Ah, huvila kuulostaa kyllä hyväntuuliselta 🙂
-
-
Kati A-V
Aattele jos sukunimi olisi Kuusinen! Niin sitten olisi omalla nimellä kirjailtu vaaleanpunainen paita!
PArantolapaita on minusta tosi ok.Mitä tulee tuohon kesäpaikkaan niin sanoisin itte varmaan vaan että menen maalle.
-
Kirsikka Simberg
Mä oon itseasiassa ottanut nyt just ton termin käyttöön. Siitä tulee lämpimin olo 🙂
-

More to read

Katja Kokko löysi harrastuksesta elämäntyön
Kirsikka Simberg
"Välillä on pakko tehdä töitä vain rahankin takia, mutta isoja päätökisä elämässä ohjaa intuitio."

Q&A: Lauri Toikka. Pitääkö kaikkien olla kiinnostuneita fonteista?
Enni Koistinen
Vuoden Graafikko 2020 on kirjainmuotoilustudio Schick Toikka. Tapasin Lauri Toikan, joka esitteli kaksikon Other Words-näyttelyä Designmuseolla.
Aivan ihania löytöjä! Ja toi teidän kesäpaikka näyttää niin ihanalta <3