
Vaalit tulee, mitä siitä pitäisi ajatella
Tapasin toimittaja Ville Blåfieldin, koska kohta on kuntavaalit ja halusin, että joku vastaa tyhmiin kysymyksiini.
Olen aika kiinnostunut politiikasta, mutta joskus uuvun pitkien poliittisten tekstien edessä, enkä aina tunne osaavani ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin mitenkään erityisen valistuneella tavalla. Lisäksi viimeisien viikkojen aikana useampi ihminen lähipiirissäni on sanonut minulle jotain tämän suuntaista: “Ainiin hei, kohta pitäisi äänestää, mutta hitsi, mä en oo vielä ehtinyt yhtään perehtyä noihin vaaleihin.” Aloin miettimään tätä. Pitääkö vaaleihin perehtyä? Jos, niin miten?
Ville Blåfield tekee Samuji Talks -podcastien lisäksi Tasavalta-nimistä politiikan ajankohtaisohjelmaa Radio Helsinkiin. Kuuntelen Villen ohjelmaa melkein joka viikko ja rakastan sitä. On ihanaa, viihdyttävää ja valistavaa kuunnella, kun joku analysoi viikon poliittiset uutiset ja tarjoilee ajankohtaiset aiheet radioaaltojen kautta suoraan korviini. Urheilunkin seuraaminen on mielestäni aina kaikista hauskinta, jos pääsee katsomaan peliä jonkun sellaisen seuraan, joka osaa selittää pelin säännöt ja kertoo anekdootteja pelaajista.
Tapasimme Villen työhuoneella Kaisanimessä ja Ville vastasi kysymyksiini kuntavaaleista, vaalikoneista ja Malmin lentokentästä.
Miksi kannattaa äänestää?
No, mun mielestä se, että kannattaa äänestää ei liity pelkästään näihin vaaleihin, vaan ylipäätään se on edustuksellisen demokratian ainoa toivo, että mahdollisimman moni äänestää.
Äänestämättä jättäminen on huono tapa osoittaa mieltään, koska se ei toimi – tai siis ei toimi protestina ennen kuin ihan valtavat määrät ihmisiä jättäis äänestämättä. Edustuksellinen demokratia toimii niin, että aina joku valitaan. Vaikka vain kolme ihmistä lähtisi mukaan ja äänestäisi toisiaan, periaatteessa sillon se valta jaettaisi niiden kolmen kesken. Usein huomaan baaripöydässä paasaavani tästä, ja huomaan ikävystyneet ilmeet baariseurani kasvoilla.
Kuntavaaleissa voi lisäksi miettiä sitä, että jos kokee ettei ymmärrä vaikka EU-politiikasta mitään, eikä siksi halua äänestää Europarlamenttivaaleissa, niin kuntavaaleissa ainakin päätetään sen oman alueen, esimerkiksi Helsingin asioista. Ne asiat ovat lähellä.
Se, mikä äänestäjänä minusta on nyt hankalaa, on se, että nyt ollaan rakentamassa Keskustapuolueen halusta uusi maakuntahallinto ja parin vuoden päästä tulee maakuntavaalit, joissa valitaan edustajat maakuntasaolle, jotka järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut kuntiin. Ja silloin nämä asiat katoavat kuntien päätösvallasta. Äänestäjien täytyisi taas olla kiinnostuneita taas yhdestä vallan tasosta ja uusista vaaleista. Jos olisin poliitikko, pitäisin sitä ongelmallisena. Tietävätkö ihmiset millä tasolla mitäkin päätetään ja mihin tehtäviin ketäkin äänestetään?
Mä en ainakaan tiedä.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ennen muodostaneet valtavan osan niistä asioista, joita kunnat ovat järjestäneet ja joita on rahoitettu. Nyt ne siirtyvät pois sieltä ja kunnan päätettäväksi jää koulut, joukkoliikenne, kaavoitus ja sitten kaikkea pienempää, kuten kirjastot ja kulttuuri.
Demokratian ja äänestäjien kannalta on tosi huono, että koko sotekeskustelu on niin vaikeasti ymmärrettävä. Kuuntelin juuri Ylen puheenjohtajatenttiä ja puolivälissä sitä havahduin miettimään itsekseni, että “Ollaanpas nyt ihan rehellisiä Ville, mitä tarkoittaa hoitoketju?” Sitä on niin tottunut kaikkeen siihen puheeseen, että yhtäkkiä saattaa huomata, ettei itsekkään tajua, mistä tässä nyt oikeasti puhutaan.
Mä en osaa vastata edes kaikkiin vaalikoneiden kysymyksiin.
Onneksi on se ‘ohita’ mahdollisuus.
Joo, niinpä, vaikka olisi toisaalta myös kiva perehtyä kaikkiin niihin aiheisiin, joihin ei osaa vastata. Esimerkkinä se kysymys siitä, että pitäisikö Malmin lentokenttä säästää. Miksi siitä puhutaan niin kiivaasti?
Se on ihan hyvä kysymys. Malmin lentokentän puolustajat on megaintohimoisia ja äänekkäitä. Ne pommittaa poliitikkoja hulluna sillä asialla. Se on oikeasti yksi syy, se että ne on niin aktiivisia.
Katsoin jotain pormestariehdokkaiden keskustelua ja tosta asiasta puhuttiin tosi kauan. Että missä ne lentäjät voi sitten harrastaa. Olin ihan et häh, really? Tää on joku tärkeä kysymys?
Jos siitä haluaa etsiä jonkun issuen, niin se liittyy kulttuuriperinnön säilyttämiseen. Ja siihen, että se on vanha lentokenttä, ja niillä rakennuksilla on kulttuuriperinnöllisesti arvoa.
Niin siis kyllä mä sen tajuan tietenkin, mutta samalla mietin, että onko tässä myös joku piilomerkitys, jota en tyhmänä tajua.
No siis Helsinkiin täytyy rakentaa iso määrä uusia asuntoja jonnekin ja se tila tarvitaan jostain. Yksi vaihtoehto on Sipoosta valtion luvalla napattu Östersundom, mutta sitten kävikin niin, että se on suojeltu natura-alue, eikä sinne saa rakentaa niin paljon kuin oli suunniteltu. Kokoomus ja perussuomalaiset erityisesti on sitä mieltä, että fuck natura, rakennetaan sinne silti, mutta Vihreet ei suostu siihen. Yksi vaihtoehto olis Talin golfkenttä. Monet on sitä mieltä, että hei meillä on keskellä Helsinkiä valtava golfkenttä: rakennetaan sinne. Mutta muun muassa Kokoomus ei taas suostu siihen.
Miksei?
Koska se on ainoa iso golfkenttä Helsingissä. Ja jos katsotaan Helsinkiä ilmasta käsin ja etsitään isoja tyhjiä maa-alueita, joille voisi rakentaa, niin Östersundomin ja Talin golfkentän lisäksi siellä on sitten tämä Malmin lentokenttä. Ja joku niistä pitää valita, koska Helsinkiin tarvitaan kymmeniä tuhansia uusia koteja.
Eli siinä on muukin merkitys. Toihan on tosi kiinnostavaa. Jokus politiikka saattaa tuntua jotenkin abstraktilta ja vaikeasti hahmoitettavalta.
Aivan, itseasiassa juuri näin ajatellen, tässä tapauksessa paljastuu ne aatteelliset taustat: on yksi alue, jonne voidaan rakentaa, jos on valmis tinkimään luonnonsuojelusta, yks alue jonne voi rakentaa, jos on sitä mieltä. että asuntorakentaminen on tärkempää kuin golf-harrastus, ja sitten on se Malmin lentokenttä. Johon rakentamista sitten vastustetaan lentoharrastajien tai kulttuurihistorian takia.
Tarvitseeko sun vielä tehdä vaalikoneita, vai tiedätkö jo valmiiksi ketä äänestää?
Joo, kyllä mä teen! Viimeksi nauratti, kun sain pelkkiä Piraattipuolueen ehdokkaita. Olin sillee, öööö, teen tän uudestaan.
Mä sain vaan RKP:n ehdokkaita.
Se kertoo siitä, että sä oot tosi arvoliberaali.
Aijaa?
Joo, RKP tulee mun mielestä aina jos laittaa tappiin vaan kaikki sellaiset kysymykset joissa kysytään, että saako homoille antaa kirkkohäät ja pitäiskö ottaa lisää maahanmuuttajia.
Seuraako susta ihmiset tarpeeksi politiikka?
Äänestys prosentin valossa ei. Mutta mun kokemus on myös, että ne jotka seuraa on tosi intohimoisia. Jotkut suhtautuu siihen ihan kuin urheiluun.
Jos ei yhtään tiedä ketä äänestäisi niin, miten kannattais sitä lähteä miettimään? Tietty vaalikoneita tekemällä, mutta onko jotain muuta mielessä pidettävää?
Se on tärkeää muistaa, että Suomen systeemi toimii niin, että täällä äänestetään aina ensin puoluetta. Eli ääni menee aina ensin puolueelle ja sen jälkeen puolueet jakavat paikat sen mukaan, kuka on puolueen listoilta saanut eniten ääniä. Sen takia sellainen ajattelu, että “En tykkää tosta puolueesta, mutta toi tyyppi on hyvä” ei kannata.
Käytännön vinkkini on katsoa vaalikoneita tehdessä, mitä puoluetta omat arvot eniten edustaa, eikä keskittyä vaan yksilöihin.
Lueskelin eri puolueiden nettisivuja ja huomasin, että ne kuulostaa kaikki kivoilta. Kaikki on vapauden ja turvallisuuden puolella ja haluaa pääsääntöisesti ajaa vaan ihania ja kivan kuuloisia asioita.
Yks kukoomuspoliitikko julkaisi Facebookissa kehoituksen, että puolueet tekisivät vaalisloganeita tehdessään sellaisen happotestin, että kääntäisivät sen oman sloganinsa väärinpäin. Eli jos lupaus on “turvallisempi Helsinki”, niin kannattaisi miettiä, että olisko mitään tahoa, jonka slogan voisi olla “turvaton Helsinki”?
Kaikkihan haluavat tasa-arvoista, entistä vauraampaa ja turvallista Helsinkiä ja Suomea, mutta eri puolueet pyrkivät näihin tavoitteisiin eri keinoin. Toisen mielestä tasa-arvoisempi ja turvallisempi Helsinki syntyy niin, että tänne saa rakentaa suurmoskeijan, koska sillon suurempi osa Helsinkiläisistä pääsee toteuttamaan omaa uskoaan. Ja sitten toisten mielestä se on turvallisuusuhka.
Äänestäjien pitäisi sitten ehkä oikeasti seurata ja keskustella noista asioista, jotta osaisivat tehdä päätöksiä ja äänestää ‘oikein’?
No tavallaan joo. Mutta toisaalta edustuksellisen demokratian pointti on myös just se, ettei kaikkea tarvitse itse tietää, vaan me voidaan valita meidän arvomaailmaa edustavia ehdokkaita perehtymään ja päättämään niistä asioista meidän puolesta. Meidän pitäisi pitää siis huolta siitä, että meidän arvot on edustettuina, kun noista asioista päätetään. Siksi on perusteltua, että vaalikoneissa on sellaisiakin kysymyksiä, jotka eivät suoraan liity kuntien päätöksentekoon, vaan ne antavat laajemman kuvan siitä, millaiset arvot niillä ehdokkailla on. Ja kun näiden päättäjien pöydälle tulee vaikkapa se suurmoskeija -kysymys, siellä on päättämässä siitä asiasta sellaisia ihmisiä, joilla on meidän kanssa samanlainen arvomaailma.

Kuntavaalipäivä on sunnuntaina 9.4. Ennakkoäänestys päättyy huomenna 4.4. Ennakkoäänestyspaikat näet täältä. Hesarin vaalikoneen voit tehdä täällä. Ylen vaalikoneen täällä.
Villen radio-ohjelmaa voi ja kannattaa kuunnella ja kuten kaikkeen muuhunkin, siihen pääsee käsiksi myös netissä. Vanhoja ohjelmia voi kuunnella podcasteina suoraan noilta sivuilta tai osoitteessa radio.fi. Toivoisin, että joku TV-kanava värväisi Villen johonkin Late night with Ville -tyyppiseen ohjelmaan, jotta voisin jatkossa sivistyä myös telkkarin edessä. Se olis niin hyvä.
Sillä aikaa ajattelin lukea tän Villen ja Reetta Rätyn kirjoittaman kirjan, Kuka hullu haluaa poliitikoksi?

More to read

Tyylimuusa Sylvia Senen kotona
Kirsikka Simberg
Täällä sisustetaan eettisesti ja rakastetaan second hand -löytöjä.

Kesävaate: Vuokko puutarhassa
Kirsikka Simberg
Villiintynyt puutarha on hyvä testilaboratorio ja Vuokko Nurmesniemen puuvillamekko melko ylellinen työvaate.