Vaate­paas­to

Päätin tehdä ihmiskokeen, suuren vaatepaaston.

Tavoitteeni on pidättäytyä vaatehankinnoista 365 päivän ajan, säästää rahaa ja katsoa, kuinka paljon enemmän saan irti nykyisen vaatekaappini sisällöstä, kun keskityn siihen mitä siellä jo on, enkä siihen mitä sieltä (muka) puuttuu.

Raportoin teille havainnoistani koko kokeilun ajan ja kannustan teitä myös lähtemään kokeiluun mukaan! Dokumentoin pukeutumistani vuoden ajan – kerrankin voin tehdä sen ajattelematta, että onpa turhamaista ja hömppää, sillä koen, että tässä on oikeasti jotain järkeä – ja tarkastella kulutustottumuksiani kriittisesti, ilman että kieltäydyn ajattelemasta muotia. Pakkohan asioista on voida nauttia, ilman että niitä omistaa?

Tavallaan en näe ajatuksessa mitään vaikeaa. En tarvitse mitään ja olen sata prosenttisen varma, etten tarvitse mitään uutta päälle pantavaa seuraavan vuoden aikana. Pitäisi olla helppo nakki.

Hah! Valitettava totuus on kuitenkin, etten ikinä osta vaatteita koska oikeasti tarvitsen niitä. Olen täyttänyt tarpeeni jo aikaa sitten ja kulutankin nyt muotia harrastus mielessä, huvin vuoksi ja turhamaisuuttani.

Ja se ärsyttää. Ärsyttää olla niin turhamainen. Ärsyttää myös tuhlata kaikki rahat vaatteisiin, koska oikeasti ajattelen, että että kannattaisi kartoittaa varallisuutta, eikä vaatekaappia. Kerätä kokemuksia ja henkistä pääomaa, eikä t-paitoja.

En kuitenkaan tee niin vaan säästän uusiin kenkiin, sen sijaan, että sijoittaisin itseni tai ympäristöni kehittämiseen. (Vaatekaapin kehittämistä ei lasketa ympäristön kehittämiseksi!) Huomaan, että käytän mielelläni kaiken ylimääräisen varallisuuteni vaatteisiin, vaikka samaan aikaan haaveilen vaikka minkälaisista asioista, joiden toteuttamiseen tarvitsisin ylimääräistä rahaa.

“Olispa ihanaa asua ihan oikeasti ulkomailla pari kuukautta joka vuosi. Olispa ihanaa suunnitella hotelli. Olispa ihanaa suunnitella joku bed&breakfast -paikka. Olispa ihanaa avata nettikauppa. Olispa ihanaa käydä tennistunneilla. Olispa ihanaa käydä pilatestunneilla. Olispa ihanaa opiskella italiaa. Olispa ihanaa tehdä hyväntekeväisyyttä. Olispa ihanaa parantaa maailmaa.”

Eräs lukijakin kommentoi, että minimalistinen elämäntapa on pahimmillaan elitismin uusin trendi, eikä mitään todellista minimalismia ollenkaan. Oikea minimalismi ei tarkoita, että ostaa vain harvoin ja parasta.

Being minimalist in this way – “Stop wasting money on all that IKEA nonsense! With this $4,000 dining table hand-whittled by a failed novelist in Scandinavia, you will never need another piece of furniture!” – really just means having enough upfront disposable money to “invest” in your wardrobe and surroundings. Reducing a wardrobe down to a few painfully elegant cashmere-cotton blend tops is only really possible if you can put down at least $1,000 in one go for the creation of your capsule wardrobe.

Kun ostaa vain “harvoin” ja vain “parasta” on vaarana, että ostaakin vain aina kun se itselle sattuu sopimaan ja aina kun vain on varaa siihen kaikista kalleimpaan, eleganteimpaan ja ihanimpaan asiaan, minkä löytää. Näiden muka-eettisistä syistä hankittujen “sijoitustuotteiden” esitteleminen myöhemmin sosiaalisessa mediassa tuntuu myös… noh, ei ainakaan erityisen minimalistiselta.

Ihanista vaatehankinnoista saa ja pitääkin iloita. Ja muotiakin saa rakastaa ja vaatteista nauttia. 
Haluan kuitenkin varmistaa etten vahingossa viherpese omia motiivejani. “Käytän tätä tuotetta ikuisesti, siksi tämä ostos oli tarpeellinen. Se oli kallis, siispä se on myös eettinen.”

VAATEPAASTON SÄÄNNÖT

Paasto alkoi 26.4. 2017 ja loppuu 26.4.2018.
Paaston aikana pidättäydytään uusista vaate- ja asusteostoksista. (Tähän sisältyy siis kengät, pipot, huivit, laukut yms.) Vaatepaaston aikana saa kuitenkin tarvittaessa ostaa uusia sukkia ja alusvaatteita, mutta nämä hankinnat pitää tehdä selkeästä tarpeesta johtuen, eikä huvin vuoksi. (Ei siis voi shoppailla La Perlan bodyjä ja Agent Provocateurin korsetteja kun tulee shoppailu-nikat.) Jos retkahtaa, pitää se heti myöntää. Silloin kokeilu epäonnistuu ja se keskeytetään. (Eli ei voi välillä ostaa jotain, olla kertomatta kenellekkään ja muka jatkaa muina miehinä. If you buy something: game over.) Saan esitellä muotia ja vaatteita mahdollisiin blogiyhteistyöprojekteihin liittyen ja niiden aikana ja vaatteiden lainaaminen kuvauksiin ja erilaisia tilaisuuksia varten on sallittua.

Kuvissa: lempivaatteeni, lempipaikka. Häämatkalla 2013

Jos joku teistä on harkinnut vastaavaa kokeilua, nyt on hyvä tilaisuus lähteä mukaan. Voimme toimia toistemme vertaistukena. Yllytin myös Miaa lähtemään mukaan, sillä hän on kirjoittanut minimalistisemmasta elämästä monta kertaa. Mia lupautuikin osallistumaan – kunhan ensin ostaa uuden uimapuvun ja sandaalit kesää varten. (Hahah)

Salaa toivon, että paasto osoittautuu helpoksi ja että pukeutumisesta tulee sen myötä entistäkin vaivattomampaa, muutun Georgia O’Keffen kaltaiseksi puritaaniksi ja säästän ihan järkyttävästi aikaa ja rahaa. Vuoden lopussa olen joutilas taiteilijamiljardööri, joka asuu talvet Etelä-Euroopassa.

Tämän kaltainen visualisointi on juuri se syy, miksi niin usein ostan jotain mitä en todellisuudessa tarvitse: näen vaatehankinnat ihailemieni ajatusten ja tavoitteiden välikappaleina, tunnelmoinnin välineenä. Toivottavasti sama tunnelmointi auttaisi minua seuraavan vuoden aikana fiilistelemään todellista minimalismia.

More to read

Matkaoppaat

Katri Mutikainen

Lost in -kaupunkioppaat, kertovat luovien tekijöiden lempipaikat ja matkavinkit eri kaupunkeihin.

Spa-loma Tallinnassa

Enni Koistinen

Harva asia on yhtä rentouttavaa, kuin vedessä lilluminen ja muhkeaan frotee-kylpytakkiin kietoutuminen.

Nara Hotel

Mia Frilander

Yksi Japanin monista helmistä: vuonna 1909 rakennettu Nara Hotel, jossa myös Albert Einstein on yöpynyt.

Musla Aloe Vera

Plant life: Aloe Vera

Kirsikka Simberg

Aloe vera on ruusukkeen muotoinen mehikasvi, sympaattinen erakko, vähään tyytyväinen pullero. I love it. Hoito-ohjeet, vinkkejä lukemista aloittelevalle Aloen kasvattajalle.