Kaikki mulle heti nyt -kulttuuri on haitallinen todella monesta syystä. Ensinnäkin se houkuttelee ostamaan halpaa, epäilyttävissä olosuhteissa valmistettua ja usein huonolaatuista tavaraa sen sijaan, että odottaisi ja säästäisi laadukkaampaan kamaan.

Toiseksi se lietsoo ostohysteriaa – joku tavara on myynnissä vain tämän sesongin, se on limited edition, ei tule enää ikinä uudelleen, eli pakko ostaa! Muodin nopeat syklit eivät anna meille aikaa pohdiskella, tarvitsemmeko tavaraa oikeasti. Nopea sykli tarkoittaa myös sitä, että uutta ostettavaa tavaraa pitää jatkuvasti keksiä.

Kolmas näkökulma ei koske vain kuluttamista, vaan elämää yleensä: kaikki mulle heti -ajattelutavassa unohdetaan, että elämä ei ole vain nyt. Minun ei ole pakko omistaa kaikkia unelmatavaroitani nyt, matkustaa joka paikkaan nyt, harrastaa kaikkea mitä haluaisin juuri nyt.

Minun ei tarvitse olla valmis nyt.

Minulla on luultavasti vielä pitkä elämä edessäni, joten miksi minulla on niin kiire haalia tavaroita ja kokemuksia?

Toisaalta, jos jatkamme kaikki mulle heti nyt -ahnehdintaa, en tiedä, miltä maapallo tulevaisuudessani näyttää. Tässä onkin se tärkein syy hidastaa tahtia.

Tämä kaikki tuli mieleeni, kun kävin läpi Tulevaisuuden ostokset -listaa puhelimessani. Sinne listaan kaikkia klassikko-juttuja, jotka ehkä haluaisin joskus ostaa. Joskus voi tarkoittaa vuoden tai 10 tai 20 vuoden kuluttua. Näillä ei ole kiire, sillä ne ovat tavaroita, jotka luultavasti ovat myynnissä vielä vuosien kuluttua (ja jos eivät ole, niin en usko, että murehdin asiaa kymmenen vuoden kuluttua).

Arvostan todella paljon merkkejä, joiden valikoimista löytyy klassikoita, jotka ovat aina myynnissä. Ostopäätöstä voi mietiskellä vaikka vuosia. Ostan mielelläni näitä tavaroita tukeakseni tätä filosofiaa.

Klassikot mielletään joskus tylsiksi, sillä kun jokin tavara on myynnissä aina, on mahdollista, että aika moni muukin ostaa sen vuosien varrella. Myönnän itsekin välillä ajattelevani näin, sillä haluaisin tietysti omistaa vain todella uniikkeja asioita ja olla tosi erilainen. (Koska I’m such a special snowflake.) Mutta sitten olen pohdiskellut, että sitä omaa erityislaatuisuuttaan voi kyllä tuoda esiin jotenkin muutenkin kuin kuluttamalla.  Ja tietysti suuri osa second hand -tavarasta on todella uniikkia.

Se, että klassikkotuote on ”varma” valinta, on vain hyvä asia. Se on kestänyt aikaa. Se ei ole ohimenevä trendi. Se ei ehkä ole se kaikkein eniten cutting edge fäshiön tavara, mutta luultavasti tulen käyttämään sitä vielä vuosikymmenten päästä.

Tässä otteita omalta Klassikko-listaltani.

Rodebjer Art Shirt Dress

Rakastan tätä monitoimimekkoa! Niin monta tapaa käyttää. En tiedä kauan se on ollut myynnissä, mutta ainakin kolmisen vuotta?

Martiniano High Glove Shoe

Nämä kengät tuntuvat todella minulta. Ja ne ovat todella kalliit, koska ne tehdään käsityönä Argentiinassa. Odotan siis vielä sopivaa hetkeä. Martiniano perustettiin vuonna 2012 ja merkki tekee vain kuutta erilaista kenkää.

Jutun alussa oleva kuva: Maryam Nassir Zadeh.

Jesse Kamm -housut

Tämän mallisia housuja on todella monella merkillä nyt, mutta ajattelen, että odotan ja hankin oikeat Los Angelesissa valmistetut Kamm Pantsit sitten joskus, kun olen lomalla Kaliforniassa kymmenen vuoden päästä.

Yritin löytää tietoa siitä, milloin Jesse Kamm valmisti ekat sailor-housunsa (ainakin yli 5 vuotta sitten), mutta löysin vain tämän kivan sitaatin hänen kotisivuiltaan:

”One of the greatest gifts in my life has been the ability to trust my instincts.  I never take on more than I believe I can handle.  This does not mean I am weak or lazy. Rather, it means that I honor my limits. As Americans we think we have to work, work, work, so that we can have more stuff… bigger cars, more luxurious homes, and amazing new shoes every season.  I call bullshit on all of that. More is not better, more is just more.”

Word.