Rakkau­des­ta kulu­nei­siin vaatteisiin

Yksi asia, joka tässä maailmassa mättää: arvostamme liikaa uusia tavaroita. 

Olen heikkona uusiin puuvillasukkiin, nypyttömiin neuleisiin, rapeisiin vitivalkoisiin kauluspaitoihin. Rakastan sitä, kun saa avata uuden sukkapaketin. Rakastan vasta ostetun neuleen tuntua – se on napakka ja raikas, eikä vähän muotonsa menettänyt ja nyppyinen niin kuin vaatekaappini muut neuleet.

Kaikki uusi vanhenee kuitenkin väistämättä, joten mielestäni meidän kannattaisi muuttaa suhtautumistamme kaikkeen nuhjuiseen. Näin neulesesongin kynnyksellä missioni on tehdä nypyistä trendikkäitä.

Olen päättänyt opetella katsomaan vanhoja vaatteitani uudella tavalla. Mitä jos ajattelisimme, että kulahtanut musta t-paita, nyppyinen neule tai elämää nähneet lenkkarit ovatkin erittäin cool? Että kaikki uusi on tosi tylsää? Sitten ei enää tekisi mieli ostaa mitään uutta, kun siinä ei ole patinaa. Arvostaisi rupsahtaneita vaatteitaan ja ostaisi vain käytettyä.

Apunani tässä aivojen niksauttamisessa uusille raiteille on japanilainen käsite wabi-sabi.

Wabi-sabi tarkoittaa estetiikkaa, jossa nähdään kauneutta epätäydellisissä, hetkellisissä ja keskeneräisissä asioissa.

Wabi-sabi on tärkeä osa japanilaista kauneuskäsitystä, mutta sillä ei oikeastaan ole mitään tarkkaa määritelmää. Tietenkään ei ole, sillä myös itse käsite on keskeneräinen ja epätäydellinen.

Wabi-sabissa arvostetaan tavaroita, joissa näkyy auringon, tuulen, sateen, kuumuuden ja kylmyyden jäljet. Reiät, naarmut, läikät, kulumat todistavat, että tavaralla on historia ja että sitä on käytetty. (Yritän muistaa tämän seuraavan kerran kun läikytän kahvia beigenvärisille Martiniano-ballerinoilleni.)

Wabi-sabi on paitsi estetiikka, joka kyseenalaistaa hyvän maun, myös elämäntapa.

“Wabi-sabi means treading lightly on the planet and knowing how to appreciate whatever is encountered – no matter how trifling – whenever it is encountered.”

Näin sanotaan Leonard Korenin kirjoittamassa Wabi-sabi for artists, designers, poets & philosophers -klassikkoteokseesa. Wabi-sabi filosofia on saanut vaikutteita zen-buddhalaisuudesta: ei pidä keskittyä materian, rahan, statuksen tai vallan haalimiseen vaan nauttia simppelistä elämästä.

Wabi-sabi muistuttaa kaiken katoavaisuudesta ja opettaa näkemään kauneutta yllättävissä paikoissa. Wabi-sabia voisikin luonnehtia anti-estetiikaksi, sillä wabi-sabi lasit nenällä kaikki rikkinäinen, hajonnut, vanha ja ruma näyttää kauniilta. Liimalla korjattu haljennut posliinimuki on upeuden huippu.

Kirjassa kerrotaan myös, että wabi-sabia ovat esimerkiksi:

-haalistuneet värit

-sumutorven yksinäinen huuto

-ruoste

-syksy on erittäin wabi-sabi vuodenaika. Silloin konventionaalinen ja tylsä kaunis kesä mätänee ja kuolee pois, lehdet tippuvat ja jäljelle jää harmaa puiden ja puskien luuranko, jonka kauneutta eivät kaikki tajua.

“Wabi-sabi is about the delicate balance between the pleasure we get from things and the pleasure we get from freedom of things. — Pare down to the essence, but don’t remove the poetry. Keep things clean and unencumbered, but don’t sterilise. (Things wabi-sabi are emotionally warm, never cold.)”

Wabi-sabi for artists, designers, poets & philosophers julkaistiin vuonna 1994. Kirjan kirjoittanut Leonard Koren perusti muuten myös 70-luvulla kulttilehden, jolla on eeppinen nimi: WET – the magazine of gourmet bathing. Kun minusta tulee iso, haluan olla gurmee kylpijä.

More to read

Kulttuurishokki

Katri Mutikainen

Miltä tuntuu muuttaa toiseen maahan, vaikka se olisikin ihan lähellä.

Helsingin ja Espoon uimarannat

Katri Mutikainen

On hauskaa huomata, että kun aurinko vähänkin pilkottaa, ihmiset kerääntyvät heti eri lammikkojen ja vesialueiden ääreen.

Musla Marimekko mekko kesä 16

Kesä 16 Marimekko

Kirsikka Simberg

Marimekon uudet kuosit.

Musla Mandoliini Chez Marius

Mandoliini

Kirsikka Simberg

“Ihan törkeen monet Michelin-ravintolat käyttää sitä mandoliinia. Ja tietty normiravintolat myös.”