Ryijy sisus­tuk­ses­sa

Kaupallinen yhteistyö: Designmuseo

Sisusta niin kuin Gallen-Kallela tai 60-luvun trenditietoinen takan edessä loikoilija.

Ryijyt kiinnostavat! Taas. Ryijyillä on pitkä historia Suomessa ja ne ovat aina olleet on-off en vogue. Viimeksi ryijyt villitsivät 60- ja 70-luvuilla, jonka jälkeen suosio hieman hiipui. Nyt pörröiset sisustustekstiilit tuntuvat taas erittäin ajankohtaisilta ja tekisi mieli tehdä tai ostaa oma ryijy.

Suomessa on todella hieno ryijytaiteen perinne, josta saamme muiden muassa kiittää Suomen Käsityön Ystävät -yhdistystä. Taidemaalari Fanny Churbergin vuonna 1879 perustama yritys on pitänyt ryijytaidetta elossa keräämällä vanhoja perinneryijyjä ja järjestämällä ryijykilpailuja, joihon ovat osallistuneet maan eturivin tekstiilitaiteilijat. SKY:n arkistosta löytyy noin 6500 ryijyä- ja ryijyluonnosta.

140-vuotiaan SKY:n kunniaksi Designmuseon kellarissa on vielä 22.3. asti esillä Hyvissä käsissä -näyttely.

Näyttelyssä neljä taiteilijaa tutustui SKY:n arkistoon ja loivat näkemänsä pohjalta oman teoskokonaisuuden. Upea näyttely antaa meidänkin kurkistaa arkistoon ja tarjoaa myös paljon sisustusinspiraatiota. Käykää katsomassa! 

Näyttelystä inspiroituneena perehdyin ryijyllä sisustamisen historiaan ja sain paljon ideoita myös omaan kotiini.

Osallistuin Designmuseon ryijytyöpajaan ja työstän nyt ensimmäistä miniryijyäni. Ensireaktio: Tämä on yllättävän helppoa!

Pieni pala ryijyhistoriaa

Ryijyjä on käytetty aina keskiajalta asti vuoteiden ja rekien peitteinä, sekä lämpiminä peittoina veneissä. Nämä kansanryijyt olivat aluksi askeettisen värisiä. 1700-luvulta eteenpäin niistä kehkeytyi kirkkaan värisiä statement piissejä, joita esiteltiin muille, kun huristeltiin reellä kirkkoon. Perinneryijyjä ei siis ikinä ripustettu seinille, vaan niillä oli aina joku käytännön tarkoitus. 

1800-luvun aikana ryijyjen suosio hiipui. Vuosisadan lopulla Euroopassa jylläsi bakteerihysteria ja viimeistään silloin ryijyistä tuli epämuodikkaita ja epähygienisiä pölypesiä.

Ryijy sohvalla

Kansantaide ja perinnekäsityöt alkoivat kiinnostaa 1800-luvun lopulla ja näihin aikoihin perustettiin myös Suomen Käsityön Ystävät.

Akseli Gallen-Kallela innostui tuolloin perinneryijyistä ja koska ne eivät vielä silloin olleet hot, sai hän ostettua niitä halvalla maajusseilta, jotka olivat käyttäneet ryijyjä hevosten lomina. Näillä hän sisusti ateljeensa ja keksi samalla ihan uuden tavan käyttää ryijyjä: penkkiryijyinä.

Hän levitti vanhoja ryijyjä boheemisti sohville ja esimerkiksi Démasquée-maalauksessa näkyy Pariisin-ateljeessa mallin paljaan pyllyn alla waka wanha perinneryijy. Gallen-Kallelan taiteilijakaverit, kuten Eero Järnefelt ja Pekka Halonen, innostuivat hekin tästä trendistä ja haalivat koteihinsa ryijyjä.

SKY:n arkiston kuvia penkkiryijyistä.

Gallen-Kallela on myös Suomen ensimmäinen moderni ryijysuunnittelija: hän suunnitteli jugend-tyylisen Liekki-ryijyn vuoden 1899 Pariisin maailmannäyttelyyn. Tämä ryijy löytyy edelleen SKY:n valikoimasta, jos tekisi mieli tehdä sellainen!

Liekki-ryijy oli pitkä penkkiryijy, joka peitti niin seinän, penkin kuin lattiankin penkin edessä. Penkkiryijyjä voi muuten käydä ihailemassa kansallisromanttiseen tyyliin sisustetussa Hvitträskissä.

Myös Hyvissä Käsissä -näyttelystä löytyy moderni penkkiryijy. Kuvataiteilija Hanna-Kaisa Korolainen inspiroitui Gallen-Kallelan ja muiden kansallisromantikoiden penkkiryijyistä ja teki upean pörröisen maailman, jonne tekisi mieli asettua makoilemaan.

Hanna-Kaisa Korolaisen pörröinen penkkiryijy. Aivan upea! Huomatkaa myös hienot vaasit ja jalustat.

Ryijy seinällä

Perinneryijyt nousivat suureen suosioon 1900-luvun alussa, kun itsenäistyvä Suomi etsi juuriaan. Nyt ryijyjä alettiin arvostaa samalla tavalla kuin itämaisia mattoja. Herkkiä antiikkiryijyjä haluttiin varjella, joten ne nostettiin seinälle, mihin ryijyt eivät perinteisesti kuulu. 

Suomen Käsityön Ystävät alkoi kerätä näitä vanhoja ryijyjä ja korjata niitä. Vanhoja malleja myös kopioitiin ja niistä myytiin DIY-paketteja. 20- ja 30-luvuilla ryijyjen kutominen olikin todella trendikäs harrastus. 

SKY valmisti myös perinneryijyistä inspiroituneita uusia ryijymalleja ja yksi tärkeimpiä suunnittelijoita oli tekstiilitaiteilija Impi Sotavalta. Hänen suunnittelemiaan punaruskean sävyisiä harmonisia ryijyjä voi ihailla Designmuseon näyttelyssä. 

20- ja 30-luvuilla ryijyjä ripustettiin enimmäkseen seinille. Sotavallan luomukset olivat ankaran geometrisia ja niiden hillitty väriskaala sopi hyvin klassismin ja funktionalismin vaaleaan ja pelkistettyyn sisustustyyliin. 

30-luvulla alettiin myös valmistaa maalauksellisempia ryijyjä, ns. taideryijyjä. Tunnetuimpia ryijytaiteilijoita olivat Eeva Brummer ja Uhra Simberg-Ehrström. 

Kaija Mustakallio-Suomisen taideryijy näyttelyssä vuonna 1956. Iso ryijy toimisi hienosti myös tilanjakajana.
Marjatta Metsovaaran vuonna 1963 suunnittelema Simpukka-ryijymatto on Finnryan teollisesti kutoma.

Ryijy lattialla

30-luvulla ryijyjä alettiin käyttää myös lattialla. Alvar Aalto popularisoi marokkolaiset berber-matot sisustuksessa ja keksittiin, että kotimainen ryijykin sopisi matoksi. Mattoina ei kuitenkaan voinut käyttää kallisarvoisia ja herkkiä perinneryijyjä tai taideryijyjä, joten alettiin kehittelemään kestävämpiä mattoryijyjä.

Kun avotakat yleistyivät 50-60-luvuilla, oli muodikasta asetella ryijy takan eteen loikoilualustaksi. Siinä sopi sitten hörppiä juotavaa ja paistaa nakkeja.

Vasta 60-luvulla ryijyjä alettiin valmistaa myös teollisesti, kun Finnrya-niminen yritys alkoi tehtailla kestäviä ryijymattoja. Tähän asti kaikki ryijyt oli aina valmistettu käsin.

Avotakka ja takkaryijy. Upea tuo lintu myös!
Ottaisin tähän olkkariimme yhden takkaryijyn kiitos.
Nyt kiinnostaa: soon to be lapsikodin vaaleiden tekstiilien suojelu värikkäillä kirppisryijyillä.

Mistä hankkisin ryijyn?

Pienemmistä huutokaupoista, kirppiksiltä, Fidoista ja Tori.fi:stä voi bongata edullisia ryijyjä. Vaikka tunnistaisit niistä jonkun nimekkään taiteilijan suunnitteleman kuvion, nämä eivät ole mitään design-aarteita vaan usein niitä tavallisten ihmisten itse solmimia ryijyjä. SKY:n lisäksi DIY-paketteja ovat myyneet monet muutkin tahot ja markkinoilta löytyy siksi paljonkin tällaisia amatööri-ryijyjä. 

Keräilijät ja design-kauppiaat nyrpistävät tietenkin näille nenäänsä, sillä jonkun Matti Meikäläisen solmima Uhra Simberg-Ehrström-ryijy ei tietenkään ole sama asia, kuin ammattikutojan itse taiteilijan avustuksella valmistama tekstiilitaideteos. Taideryijyissä taiteilija on esimerkiksi itse saattanut värjätä langat täydellisen sävyisiksi ja kutomisvaiheessa on käytetty taiteellista vapautta ja luovuutta, kun taas pakettiryijy on suunniteltu tarkan ruutukaavan mukaisesti, jolloin lopputulos ei ehkä ole niin elävä. DIY-ryijyt ovat kuvioiltaan simppelimpiä kuin taideryijyt, sillä niiden tarkoitus on luonnollisesti, että kuka tahansa voi kopioida niitä. 

Minusta edullisille DIY-ryijyille on kuitenkin ehdottomasti paikkansa: en ikinä heittäisi monen tonnin arvoista taideryijyä takkani eteen, mutta satasen Tori.fi:löydön päällä loikoilen mielelläni. 

Harrastelijaryijyt toimivat siis erinomaisesti arjessa mattoina ja peitteinä. Koska talossani asuu pian pieni lapsi, olen pohdiskellut, että värikäs ryijy toimisi hyvin vaaleiden kalusteiden suojana. Mökillä ryijyn voisi myös heittää pihalle leikki- ja piknik-alustaksi. 

Kirppisryijyjen hyvä puoli on myös se, että ne ovat ajan myötä jo hieman kuluneet, eli niistä ei lähde niin paljon nukkaa kuin uudesta ryijystä. Ostohetkellä kannattaa vain olla tarkkana, ettei osta homeista tai pahanhajuista tekstiilitekelettä kotiinsa. Tupakansavu tarttuu esimerkiksi ryijyyn hyvin. Onneksi edulliset ryijyt uskaltaa myös pesettää. 

Jos haluaa seinälleen arvokkaamman ja taiteellisesti ansioituneemman ryijyn, etsintä kannattaa aloittaa antiikki- ja design-kaupoista, sekä design-huutokaupoista kuten Bukowskis.

Jos oman ryijyn valmistaminen ei innosta, voi Suomen Käsityön Ystäviltä myös tilata valmiita ryijyjä. Valikoimasta löytyy mm. tämä Armi Ratian suunnittelema upean mystinen Maan uumen -ryijy.

Valmiit uudet ryijyt ovat kalliita, sillä ne valmistetaan käsityönä ja kutominen on hidasta.  Havainnollistava esimerkki: vuoden 1967 Montrealin maailmannäyttelyyn valmistettuun 4,5 m x 9 m kokoisen lattiaryijyn kutomiseen vierähti seitsemän kuukautta.

Ja heille, joita ryijyjen tekeminen kiinnostaa: osallistuttuani Designmuseon ja Suomen Käsityön Ystävien ryijytyöpajaan voin kertoa, että kyllä, puuha on hidasta, mutta se on myös aika helppoa. Paljon helpompaa kuin neulominen. Ryijypaketin mukana tulee selkeät ohjeet, ja jos ei vieläkään tajua, voi kysyä apua SKY:ltä. Muidenkin kuin SKY:n järjestämiä erilaisia ryijykurssejakin löytyy jonkin verran, joten siitä vain googlailemaan ja ryijyharrastamaan!

Käykää inspiroitumassa Designmuseossa: Hyvissä käsissä -näyttely auki 22.3. asti ja Keräilijät-näyttely, josta myöskin löytyy ryijyjä, on nähtävissä 15.3. asti.

Tämä taideryijy taitaa levätä nurmikolla vain kuvan takia, mutta tästä tuli mieleen, että edullinen kirppisryijy olisi ihana oleskelualusta mökille.
Lähteenä tässä jutussa on käytetty Annikki Toikka-Karvosen ryijyraamattua vuodelta 1971. Suosittelen tätä lämpimästi kaikille ryijyistä kiinnostuneille!

More to read

Tyylimuusa: Maya Angelou

Kirsikka Simberg

Aktivisti, kirjailia ja varmaan maailman viisain ja kiinnostavin nainen Maya Angelou (1951–2014) on kirjoittanut runon, Life doesn't frighten me. Se tuntuu sopivalta tavalta aloittaa vuosi 2018.

Tennareiden huolto

Katri Mutikainen

En käytä muita kenkiä kuin tennareita ja hoidan omiani huolellisesti.

Pesulassa

Kirsikka Simberg

Stay classy: Pesulassa paidat saa paitsi puhtaiksi, myös uutuuden sileiksi.

Musla kimono EXCLSV kirja Elina Simonen

EXCLSV

Kirsikka Simberg

Maryam Razavin EXCLSV -kirja avaa näkymiä Suomalaisten tyylilyylien (miesten ja naisten) tyyleihin.