
5 asiaa jotka olen oppinut ulkomailla asuessani
Vieraskynä: Annamari SipiläPaperisota, romanttiset tekstarit ja kavereiden löytäminen vaativat oman, uuden etikettinsä.
Alussa olin nobody
Eräs ystäväni Melbournessa sanoi osuvasti: “luulin olevani kova tyyppi kotona, sitten muutin tänne ja tajusin, ettei ketään kiinnosta”.
Kun muuttaa uuteen kaupunkiin, jossa paikallisilla on jo olemassaolevat kaveriverkostot, täytyy itsestään laittaa kaikki likoon ihmisiin tutustuakseen. Kannattaa aina sanoa KYLLÄ, kun saa kutsun sosiaaliseen tapahtumaan. Opin nopeasti kutsumaan itseni kaikkiin kissanristiäisiin ja muihin menoihin melko röyhkeästikkin. Paikallisilla on jo omat kaveripiirinsä, mukaan pääsee yleensä vain reippaasti mukaan menemällä.
Koti-ikävä voi iskeä yllättävissä tilanteissa
Suomessa kaikki hallinnolliset asiat saa kätevästi hoidettua: kaikki sujuu kivuttomasti kunhan tunnistaudut pankkitunnuksilla ja saat hoidettua asiasi netissä. Kun jättää Suomen taakseen, saa tottua uuteen arkeen ja ehkä myös yllättyä siitä, miten kivikautisesti muualla hommat hoidetaan.
Ranskassa asuessani opin kärsivällisyyttä sen täysin uudessa muodossa. Asioidessani paikallisen pankin tai sosiaaliturvatoimiston kanssa, totuin siihen, että kaikki pyynnöt täytyi aina lähettää käsinkirjoitetussa kirjeessä, ja jokaikinen dokumentti täytyy olla niin etu- kuin takapuolelta allekirjoitettu (luit oikein). Jos papereitani ja kirjeitäni ei kadotettu, aina pyydettiin toista kopiota jostakin. Lopulta aloin lähettämään kaikki paperit kolmena kappaleena, näin ainakin joku niistä löysi perille ja oikealle henkilölle.

Romanttinen kulttuurishokki
Olen pahoillani tahattomasta ghoustaamisestani. Désolée!
Yllätti: Australia on erinomainen kahvimaa!
Asuttuani Melbournessa puoli vuotta voin todeta, että en ole vielä juonut yhtäkään huonoa kahvikupillista. Flat white, long black, cappuccino – toistaiseksi aina puhdasta laatua. Lisäksi moni “erikoiskahvi”, kuten juuri flat white on kehitelty alunperin Autraliassa. Myös asiakaspalvelu on aina sydämellistä.
Uudistuminen voi uuvuttaa. Ja se on ihan ok.
On totta, että ilmapiirin vaihtaminen, uusien ihmisten tapaaminen ja “alusta aloittaminen” on parhaimmillaan energisoivaa, mutta sen kääntöpuoleksi on mainittava, että se voi olla myös väsyttävää.
Syvempien ystävyyssuhteiden luominen, oman naapuruston vakkaripaikkojen löytäminen ja vakiintuminen vievät aikaa. Lähteminen muualle, juuri kun on asettunut paikalleen, käy raskaaksi muutaman kerran jälkeen. Nämä hetket ovat kuitenkin arvokkaita, sillä silloin ymmärtää, ketkä ovat niitä itselle läheisiä ja tärkeitä ihmisiä. On myös okei päättää, että haluaa palata näiden läheisten luo ja pitää taukoa maailmanvalloituksesta.


More to read

Annaleena Hakolan kotona
Kirsikka Simberg
Inspiroitumassa Hakolan uuden toimitusjohtajan kotona ja vaatekaapilla.

Huomioita asumisesta ja Iittala 140-vuotta
Kirsikka Simberg
Iittalan juhlavuosi + lapsiperheen asumisjärjestelyt = tämä postaus

Musla loves: Bukowskis Modern Masters
Mia Frilander
Suosikkimme syksyn kiinnostavimmasta taide ja design-huutokaupasta.