Vaivattomin ekoteko: skippaa pyykkipäivä

Vieraskynä | 26 lokakuun, 2018

Vaatteen peseminen kuormittaa sekä ympäristöä että yksilöä.

Lähiaikoina vaateteollisuuden välittömiin ja välillisiin ympäristövaikutuksiin on tartuttu huomattavasti enemmän kuin ennen ja se on mielestäni todella upeaa. Samalla on kuitenkin ollut kiinnostavaa huomata, miten koko aihetta on hehkutettu mediassa ja somessa niin kuin olisi uusikin juttu, etteivät vaatteet olekaan kertakäyttökamaa. Myös vaatteiden huoltaminen on noussut pinnalle ja kirpparilta ostamisesta on tullut coolia – aika ihanaa ja edistyksellistä mielestäni.

Pesua, tai oikeastaan pesemättömyyttä, tulisi pitää yhtenä vaatehuollon tärkeimmistä osa-alueista. Pesemättömyyden eduista kannattaisikin viestiä aktiivisesti myös kuluttajille. Erityisesti, koska positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi se on mielettömän helppoa.

Seuraa paljastus: en itse pese neuleitani koskaan ja farkkujakin vain pari kertaa vuodessa. Tiedän, kuulostaa ehkä ällöttävältä, mutta hear me out! Ne eivät oikeasti kaipaa pesuja.

Vaikka ei ehkä uskoisi, on pesu usein vaatteen elinkaaren kuormittavin osa. Pesemättömyys ei siis vain säästä vaatetta kulumiselta vaan on myös ekologisempaa. Pesuaineissa käytettävät kemikaalit sekä pesemiseen, kuivaamiseen ja silittämiseen kuluva vesi ja energia kuormittavat ympäristöä huomattavasti. Ekologista vastuuta ajatellen olisikin hyvä suosia mahdollisimman vähän pesua vaativia materiaaleja, kuten villaa ja alpakkaa. Myöskään esimerkiksi luontaisesti antibakteerinen pellava ei juurikaan kaipaa pesemistä.

Säännöllisesti tuulettamalla ja pakastamalla saa onneksi monet vaatteet pysymään raikkaina ilman pesujakin. Kun vaatteeseen tulee tahra, ei sekään välttämättä tarkoita, että vaate pitäisi heittää pesukoneeseen. Tässä pari täsmävinkkiä pesukonetta välttävälle:

BABY WIPES

Olin aikoinaan vaatekaupassa töissä ja siellä asiakkailta vaatteisiin jääneet meikkitarhat poistettiin hajusteettomilla ja öljyttömillä baby wipeseillä. Siis niillä, joita löytyy kaupasta vauvaosastolta. Öljyttömyys on tässä supertärkeää, sillä muuten kankaaseen jää suurella todennäköisyydellä entisen tahran tilalle rasvatahra.

Baby wipesit ovat muutenkin tosi käteviä. Putsailen itse niillä milloin mitäkin, kuten aurinkopuuterista tahriintuneita meikkipurkkeja tai pölyisiä kenkiä.

SAPPISAIPPUA

Vaikeammin poistettaviin tahroihin käytän sappisaippuaa. Jos tahra ei lähde sappisaippualla (käsittely täytyy toistaa monta kertaa), niin sitten se ei mielestäni lähde millään. Sappisaippuaa saa ainakin ekokaupoista ja vähän isommista ruokakaupoistakin. Jotta kankaaseen ei kuivuessaan jäisi saippuasta ja vedestä läikkää, kannattaa vaate huuhdella lopuksi vielä kauttaaltaan viileällä vedellä.

Olen harmikseni saanut huomata, että vaatteen laatu ja kestävyys eivät useinkaan kulje käsi kädessä hinnan kanssa. Kalliskin kangas voi olla herkkä tai muuten vain huonolaatuinen. Ja kuten kuvitella saattaa, pesu haurastuttaa herkkää kangasta entisestään. Positiivista korkeassa hinnassa tosin ainakin omalla kohdallani on se, että käytettyjen eurojen määrä korreloi huomaamattani siihen, kuinka pitkään käytän vaatetta ja kuinka hyvää huolta pidän siitä. Kun pelkään vahingoittavani arvokasta vaatetta pesussa, pesen sitä harvemmin tai en ollenkaan. Vaivaudun myös todennäköisemmin pesemään sen käsin viileällä vedellä ja sappisaippualla.

Ehdotan, että ensi kerralla, kun mietit, mitä pesukoneeseen vielä laittaisi, harkitse tarkkaan! Ei pelkästään tilaisuus laistaa kotitöistä hyvällä omallatunnolla, mutta myös ehkä vaivattomin ekoteko ikinä: skippaa pyykinpesu.

Mikaela Lindfors on vaatetuotannon ekologiseen vastuuseen perehtynyt designalan toimistotyöläinen, jonka vaatekaappi sisältää paljon muutakin kuin vain niitä paljon puhuttuja pukeutumisen kulmakiviä. Suunnattomasti iloa Mikaelalle tuottavat onnistuneet asukokonaisuudet ja second hand -vaatelöydöt. Mikaelan elämää voit seurata Instagramista: @mikaelaxandra.

Kuvat: Mikaela Lindfors

saara 26 lokakuun, 2018
Hei Mikaela! Olen ollut siinä uskossa että baby wipesit on tosi epäekologinen valinta, niiden materiaalin (ne on kertakäyttöisiä, sisältävät muovia ja luonnossa hajoamatonta polyesteriä, muovipakkaus ja se että ne tukkivat viemärit jonne niitä kielloista huolimatta tungetaan). Olenko ollut vaan ihan väärässä vai onko näiden maine/koostumus yhtäkkisesti parantunut :)?
- Mikaela 26 lokakuun, 2018
  Moi Saara! Tosi hyvä pontti, kiva kun nostit esiin. 🙂 Perinteiset baby wipesit päivittäisessä käytössä, kuten vaipanvaihdossa onkin tosi epäekologisia. Suurin osa kosteuspyyhkeistä sisältää polyesteriä (ja usein myös viskoosia) enkä missään nimessä suosittele niiden runsasta käyttöä. Erityisesti vaatekaupoissa ja muutenkin pesua huonosti kestäville materiaaleille ne voi kuitenkin toisinaan olla hyvä vaihtoehto, koska silloin vaatetta ei tarvitse viedä pesulaan kalliiseen (myöskin ympäristöä kuormittavaan) kemialliseen pesuun tai pyörittää puolityhjää turhaa koneellista, jos sattuu juuri tarvitsemaan kyseistä vaatetta johonkin. Ja onneksi nykyään ekokaupoista saa myös 100% biohajoavia luomupuuvillasta valmistettuja baby wipesejä. 🙂 Satunnainen käyttö on mielestäni ok, jos tahranpoiston jälkeen vielä ”uusiokäyttää” liinan esim. kenkien putsailuun ja heittää sitten kompostiin / sekajätteeseen eikä viemäriin, ja kierrättää wipesien loputtua tyhjän muovipakkauksen muovinkeräykseen.
- R* 26 lokakuun, 2018
  Samassa uskossa minäkin ja jäin ihmettelemään hehkutusta ekologisessa vaatehuollossa kertovassa artikkelissa.
- Kirsikka Simberg 27 lokakuun, 2018
  Tää oli ihana juttu ja niin kivat kuvat myös! Kiitos Mikaela!
- Mikaela 28 lokakuun, 2018
  Kiitos, oli ihana tehdä!
- Qjs 6 kesäkuun, 2020
  Niitä ei myöskään tarvitse käyttää edes kokonaista näihin tarkoituksiin. Yksi liina on tosi iso, itse leikkaan usein kahtia tai neljäänkin osaan. Säilytän vielä minigriptyylisessä pussissa oman pussin lisäksi niin ei kuivahdakaan, vaikka yksi wetvipes-pussi kestää käytössäni vuodenkin. Ja tosiaan, samalla kertaa sitten kaikki meikistä kengänpohjaan.
Aino 28 lokakuun, 2018
Kiitos tästä jutusta, tosi tärkeä aihe. meillä yritetään myös pestä vaatteita mahdollisimman harvoin ja tuulettaa usein. puuvillaiset T-paidat, alusvaatteet, lakanat ja pyyhkeet on ainoot jotka pestään säännöllisesti. muistan jostain lukeneeni että myös pakastin on hyvä paikka vatteiden freesaamiseen! mietin myös nykyään usein vaatetta ostaessa että pitääkö vaate pestä ihan vaan siksi että se nöyttäisi taas ryhdikkäältä.
- Mikaela 28 lokakuun, 2018
  Joo just niin, pakkanen raikastaa hyvin! 🙂 Ja mulla sama, ostotilanteessa tarkistan ekana materiaalit ja yritän vähän puristella ja tunnustella kangasta, että vaikuttaako se helposti venyvältä tai rypistyvältä.
Josefiina 28 lokakuun, 2018
Semmonen askarruttanut tässä aiheessa, että itse pyrin käyttämään esim. paitojani moneen kertaan ennen pesua ja silloinkin pesen sen lähinnä hienhajun takia. Koko vuotta, kun ei voi kulkea tuuletettavassa villassa 😀 ja se, että suositellaan höllempiin dödöihin siitymistä mikä ei pidä niin hyvin. Onko moiseen niksejä vai olenko ihan hakoteillä 😀
- Mikaela 29 lokakuun, 2018
  Ainoa pitävä luonnonkosmetiikan dödö, jonka oon löytänyt sisälsi niin paljon kookosöljyä, että mun oli pakko luopua sen käytöstä, koska se tahrasi vaatteita ihan liikaa. Käytän siis nykyään normidödöä (en antiperspiranttia) ja pesen paidat, kun ne alkaa olla musta liian ällöjä käytettäväksi. Inhottaa laittaa kainaloon jotain epämääräistä, mitä en muullekaan iholle laittaisi, mutta en oo keksinyt muutakaan ratkaisua. Niksejä kaivataan siis täälläkin. 😀
- Birdie 30 lokakuun, 2018
  Jos et ole vielä testannut, voin suositella lämpimästi The Ohm Collection Deo Dorant Cedar -Deodoranttia, myydään mm. Joliessa. Ei sisällä öljyjä, joten ei tahraa ja tämä tosiaan pitää hajut poissa 🙂 ja on luonnonkosmetiikkaa, ei sisällä vahingollisia kemikaaleja. Purkki on todella riitoisa, kaikenlisäksi sitä voi käyttää useampikin henkilö perheessä koska jauhe annostellaan purkista käteen ja kainaloon.
- Mikaela 2 marraskuun, 2018
  En oo kokeillut. Googlailin jo vähän ja vaikuttaa kiinnostavalta. Täytyy testata, kiitti vinkistä!! 🙂
M 28 lokakuun, 2018
Hei kiva juttu ja niin totta! Höyryttäminen on myös hyvä keino vähän freesata vaatteita ilman pesua. Tavallisella höyrysilitysraudallakin onnistuu, tai ihan ripustamalla vaate suihkun ajaksi kylppäriin henkarissa.
- Mikaela 29 lokakuun, 2018
  Jes, hyviä vinkkejä!
Jenna 28 lokakuun, 2018
Todella mielenkiintoinen ja hyvä teksti! Neuleiden pesemättömyydestä tuli mieleen… En itsekään pese neuleita usein, koska tuuletus, höyrytys ja paikallinen pesu riittää hyvin pitkälle. En silti pystyisi olemaan kokonaan pesemättä neuleita. Villassa olevat ilmataskut, jotka vaikuttavat villavaatteen lämmittävyyteen, tukkeutuvat esimerkiksi iholta irtoavasta liasta ja rasvasta. Eli toisin sanoen, likainen neule voi olla kylmempi.
Toki alla voi pitää aluspaitaa, jotta itse neule ei likaannu niin helposti, mutta esimerkiksi sileämmät villat (kashmir, merino) ovat ihania suoraan ihoa vasten ja silloin niiden hengittävyys toimii parhaiten eivätkä ne tunnu liian kuumilta.

Mutta tosi hyvä herätellä ihmisiä luopumaan liiallisesta pesusta! ❤️
- Mikaela 29 lokakuun, 2018
  Hei ihan totta, hyvä huomio! Ei tullut mulle edes mieleen, kun kaikki omat villaneuleet on tosi paksuja (ja musta pisteleviä) niin käytän niiden alla aina jotain aluspaitaa. Muunlaisia neuleita on munkin kyllä pakko toisinaan pestä 😀
N 1 marraskuun, 2018
Tää oli hyvä juttu ja ihana tunnelma kuvissa 🙂 Hei mutta tosta sappisaippuasta muuten yksi kysymys, käytän sitä itse myös, mutta en oikein oo löytänyt parasta tekniikkaa! Kun hankaaminen sillä saippuapalalla tuntuu joka kerta jotenkin niin aggressiiviselta, ja pelkään että mun hinuttelu aiheuttaa kankaaseen jotain vaurioita. Onko vinkkejä? Tai miten te käytätte sitä?
- Mikaela 2 marraskuun, 2018
  Ihana kuulla, kiitos! 🙂 Ainakin Ruohonjuuressa myydään myös nestemäistä sappisaippuaa, jos ei halua hinkkailla kangasta saippuapalalla. Vähän muovittomampi vaihtoehto on tietenkin itse liottaa sappisaippuapalasta veteen oma nestemäinen saippuaseos ja kaataa se suoraan tahran päälle.